Kirja, josta on varmaan jo sanottu kaikki mahdollinen. Totta.
En erityisesti pitänyt Riikka Pulkkisen esikoisesta Raja. Mielestäni siinä oli jotain vähän... Semmoista MeNaiset -jatkismaisuutta. En ole lukenut MeNaisten jatkiksia, ja luin tai kuulin tämän vertauksen jokun muun suusta, mutta mielestäni se oli osuva.
Riikka Pulkkisen Totta kuuluukin niihin harvoihin uutuuksiin, joihin olen tarttunut siksi, että tuntuu että pitää. Kyllä minä halusinkin, olin lukenut kirjasta niin monta arvostelua ja jo niiden pohjalta kutonut "en varmaan pidä" -asenteen. Piti päästä testaamaan, tuntuisiko kirjaa lukiessakin vielä samalta.
Totta ei ole huono kirja. En silti ihan ymmärrä, miksi kirja pääsi Finlandia -ehdokkaaksi.
Helsingin Sanomien arvostelussa kirjaa kuvattiin ilmaisultaan kauniiksi.Ymmärrän, että joku voi pitää kirjan kielestä: Pulkkisella on omanlaisensa tyyli. Minuun se ei vetoa, vaan lukiessa sanavalinnat ja varsinkin kuvailut ja vertaukset särähtävät korvaan.
Tarina taas... Jos piti Rajasta, pitää varmasti tästäkin. Kirjoissa on paljon, mielestäni vähän liikaakin samaa. Rakenteessa on paljon samaa. Molemmissa on ei-sallittu suhde, jossa mies on paljon vanhempi ja tällä lapsi(a). Molemmissa ollaan välillä mökillä.
Suurin syy siihen, miksi en pidä kummastakaan Pulkkisen kirjasta, on se, että jostain syystä niiden henkilöt ärsyttävät minua. En osaa samaistua niihin, mielestäni henkilöt toimivat typerästi ja aiheuttavat itse itselleen ongelmia. Tapahtumat ovat arkisia ja liian... No, voisivat ihan hyvin olla totta.
Kirja ei siis ole huono, en kadu että luin sen, mutta en kyllä pitänytkään siitä. Olen melkein valmis lupaamaan, että en hanki Pulkkisen mahdollista kolmatta kirjaa käsiini.
Mainiota! Kuten ehkä tiedät (jos muistat, kirjablogeja on niin paljon), minä rakastin Tottaa ja pidin Rajasta, vaikkei se minua ihan täysin vakuuttanutkaan. Pidin kuitenkin tästä kirjoituksestasi, koska jos joku kirja ei ihastuta, niin miksi edes peitellä harmistustaan. Raikas teksti. :)
VastaaPoistaKatja, kiitos! Tiedätkö, minusta on alkanut tuntua, että toisaalta välillä on ehkä jopa hyvä lukea sellaisia kirjoja joista ei hirveästi pidä. Sitten osaa taas arvostaa niitä omasta mielestään helmiä vielä enemmän. Ja Totta on kuitenkin niin kohuttu, että johan se piti siksi lukea. Toinen ehkä vähän samankaltainen (en-tiedä-pidänkö), mutta vielä yleissivistävämpi kokemus voisi olla Sofi Oksasen Puhdistus joka on vaan jäänyt lukematta.
VastaaPoistaMinä annoin periksi, Totta vei mukanaan vaikka aloitin sen epäillen.
VastaaPoistaOksasen Puhdistuksen kuuntelin äänikirjana silloin aika pian sen ilmestymisen jälkeen ja olin tosi vaikuttunut! Järkyttynyt myös, mutta muistan vaahdonneeni, että Sofi on nero...
Olin viime viikonloppuna Tallinnassa ja kysyin meidän paikalliselta oppaalta, mitä mieltä hän oli Puhdistuksesta. Olin nimittäin kuullut, etteivät kaikki Virossa välttämättä ole kovin ihastuneita. Tämä naispuolinen Olli sanoi kyllä pitäneensä kirjasta, mutta olleensa vähän pahoillaan siitä, että se antaa niin kummallisen kuvan virolaisista naisista.
Minä pidin Rajasta, tätä Totta en ole vielä lukenut. Siltikin ymmärrän kritiikkisi ihan täysin, en tiedä miksi. :) Pulkkisen kirjoitustyyli ja tapa käsitellä asioita ei kai vain iske jokaiseen.
VastaaPoistaJa näinhän se on, jokainen muodostaa oman suhteensa kirjaan. Se on tärkeä! Minä pidin. Kielestä ja muusta. Ja ymmärrän tämän ärtymyksenkin ja vastakarvan.
VastaaPoistaErja: Minullakin olisi itse asiassa Puhdistus äänikirjana (tai no äidilläni, mutta nyt kun hän on kuunnellut sen, se on kestolainassa minulla...). En tiedä, miksi en ole saanut aloitettua. En kai oikein tiedä missä tai milloin kuuntelisin. Mutta se on kyllä pakko lukea -listalla edelleen.
VastaaPoistaIoanna: No sitten suosittelen kyllä ehdottomasti tuota Tottaakin (taivutus?). Olen kyllä yleisestikin vähän huono näitten uusien kotimaisten kanssa.
Valkoinen: Aivan, makuja on monia, ja varsinkin yksittäisten kirjojen kohdalla. Ja varsinaiseksi ilmiöksihän Totta on noussut, joten pystyypähän nyt ainakin osallistumaan tarvittaessa siitä käytäviin keskusteluihin :).
Todella noloa myöntää, mutta jotenkin helpottavaa kun ihan kaikki muut eivät ole Totta-kirjan pauloissa, kun itsekin olin vähän immuuni sen viehätysvoimalle...
VastaaPoistaMuuten: mahtava tuo slogan blogin yläreunoissa matkailusta ja kirjoista!
Riikka Pulkkinen on jo nyt merkittävin suomalainenen nykykirjailija. Hänen erityisyytensä on huomattu maailmalla. Asun nyt pääosin Hollannissa ja täällä hän on jo suuri nimi.
VastaaPoistaMietin myös taivutusta ja jätin sitten vain yhden a:n, kun Tottaa kuulosti niin hölmöltä. :D
VastaaPoistaSalla: Vielä kun tarkemmin mietin, keksin vielä yhden syyn, miksi en Totasta pitänyt: Olen ehkä kuitenkin vähän enemmän tarina- kuin kieli-ihminen. Kielenkin pitää olla ainakin kunnossa, mutta tarinassa pitäisi olla minusta jotain maailman mullistavia oivalluksia tai sen pitäisi olla tosi kiinnostava. Nyt en löytänyt kumpaakaan.
VastaaPoistaJa huh, onpa kiva tietää että Suomessa on ainakin yksi toinen ihminen joka ei olisi ollut valmis nostamaan Tottaa 2010 parhaiden kirjojen listalle... Minusta ehkä "vaikeinta" on ollut, että kaikki, ihan jokainen, jonka kanssa olen kirjasta livenä puhunut, on ollut aivan myyty kirjan edessä.
Anonyymi: Hienoa kuulla, että suomalaiskirjailija menestyy maailmalla! Olikohan tuo "merkittävin" kuitenkin mielipide? Olen elänyt siinä uskossa, että näistä uusista nuorista mm. Sofi Oksanen olisi kuitenkin vielä tunnetumpi/myydympi.
Ioanna: Joo, hölmöltä se kyllä tuntuu kuulostavan :D. Melkein jo välttelen koko nimen käyttämistä...
VastaaPoistaMielenkiintoista! Itsekään en pitänyt Rajasta, en oikeastaan mistään siinä, enkä varmaan sitten tykkää tästäkään (?).
VastaaPoistaOletkos lukenut The Hunger Games -sarjaa? Itse aloitin sen muutama päivä sitten ja olen ihan koukussa!
Ja tuohon anonyymin kommenttiin vielä, kun itsekin asun Hollannissa. Kyllä, Pulkkista on käännetty hollanniksi (mutta niin on monia muitakin suomalaisia kirjailijoita!). Itseäni lähinnä nolottaa, että Raja on hollanniksi käännettynä edustamassa suomalaista kirjallisuutta.
VastaaPoistaBisquits: Kyllä, väitän, että jos et pitänyt Rajasta, et pidä Totastakaan. Niin samanlaisia ne mielestäni olivat. Ärsyttävät piirteet ehkä jopa korostuivatkun niitä luki "toiseen kertaan"...
VastaaPoistaThe Hunger Games on minulle nimenäkin ihan vieras, pitääpä tutkia tarkemmin. Kiitos vinkistä!