Jens Lapidus: Rahalla saa

Kirjan nimi: Rahalla saa

Kirjoittaja: Jens Lapidus

Kustantaja: LIKE

Julkaistu: 2006/2008

Sivuja: 477

Mistä minulle: Kirjastosta

 

 

 

Olen silmäillyt tätä kirjaa monesti pokkarihyllyissä, tutustunut kiinnostuneena Kirjapedon arvioon ja viimein lukenut kirjan itsekin. Kyllä kannatti!

Jos pitää dekkareista tai trillereistä on Rahalla saa varma valinta. Kirjassa on Tukholman glamöröösiä menoa, järjestäytynyttä rikollisuutta, huumekaupan kekseliäisyyksiä ja yksi suurempi kehyskertomus. 

Kirjassa on kolme päähenkilöä: Parikymppinen opiskelija JW, vankilapakoa sunnitteleva latino Jorge sekä serbimafiaan kuuluva Mrado. Kaikki pyörivät aluksi omissa piireissään, mutta pikku hiljaa piirit alkavat yhdistyä. 

Läheisimmäksi tulee parikymppisen ruotsalaismiehen, JW:n tarina. Mies opiskelee rahoitusta, välit vanhempiin eivät ole läheiset ja muutama vuosi sitten Tukholmassa kadonneen siskon kohtalo askarruttaa edelleen. JW on mieltynyt yläluokkaiseen juhlimistyylliin ja kaveriporukkaan, mutta koska han on kotoisin aivan tavallisesta ruotsalaisperheestä pikkukaupungista, ei hauskaan elämäntyyliin oikeastaan olisi varaa. Pelastuksena on ajaa pimeää taksia, syödä viikot makaronia ja ketsuppia ja ostaa merkkivaatteet käytettyinä ja asua alivuokralaisena. Harmi vaan, että elämästään kokonaisuudessaan ei silloin oikein voi kertoa ihan kaikille kavereille. Pimeän taksin ajaminen muuttuu kuitenkin taksi-isännän ehdotuksesta kokaiinikauppaan, ja JW:n rahavaikeudet näyttäisivät olevan ohi. 

Myös täydellisen vankilapaon suunnitteleva Jorge ja pomonsa kanssa riitautuva Mrado ovat mielenkiintoisia tapauksia, vaikka he jäivät ainakin minulle vähän etäisemmäksi. Henkilökuvaukset eivät ole trillerityyliin supersyvällisiä, mutta henkilöt onnistuvat silti puhuttelemaan keskivertodekkaria enemmän. 

 

Kuvaukset Tukholman yläluokan yökerhoista ja nokkimisjärjestyksestä ovat mielenkiintoisia, toisaalta minua jotenkin kiehtoi myös kuvaukset rikollisjärjestöjen jakamista ansaintatavoista: Narikat sulle, bordellit mulle. Ja videovuokraamo ja pesula tai pari tietenkin jokaiselle, että rahat saadaan pestyä puhtaiksi. Toisaalta rikollisten elämää ei kuvata hohdokkaana, vaan jatkuvasti raastava epävarmuus ja pelko loistavat läpi. Suurimmallakin rikollisella on perheongelmansa ja kohtalona elää jatkuvan vartioinnin alaisuudessa.  

Kirjan rakenne toimi hyvin ja uusia juonikiihdytyksiä tuli vielä lopussakin. Tylsistymään ei siis päässyt.

Rahalla saa on Stockholm Noir -sarjan ensimmäinen osa. Seuraavat osat on saatava myös käsiin, ennemmin tai myöhemmin.