Lotte & Søren Hammer: Saastat

Kirjan nimi: Saastat

Kirjoittaja: Lotte & Søren Hammer

Kustantaja: Bazar

Julkaistu: 2010/2011

Sivuja: 420

Mistä minulle: Arvostelukappale Bazarilta

Kuva Bazar

Olen nyt lukenut kaksi dekkari peräkkäin, jo aiemmin esitellyn Rahalla saa ja nyt Saastat. Web-Origossa asiasanat kirjaan Rahalla saa ovat:

jännityskirjallisuus
kovaksikeitetty rikoskirjallisuus
esikoisteokset
huumeet : kauppa
huumausainerikokset
järjestäytynyt rikollisuus : Ruotsi
mafia : jugoslavialaiset
talousrikokset
rahanpesu
kosto : rikolliset
petturit
alamaailma : Tukholma : 2000-luku

Saastojen asiasanat ovat:

jännityskirjallisuus
rikoskirjallisuus
poliisikirjallisuus
esikoisteokset
joukkomurha : pedofiilit
omankädenoikeus
kosto
uhrit : pedofilia
poliisit
toimittajat
pikkukaupungit : Tanska : Bagsværd

Kuvitelkaapa siis vaan, miten kirjallisen hilpeissä tunnelmissa täällä mennään. Mafiasta ja huumeista pedofiliaan. Itsepähän valitsin. 

Joka tapauksessa: Markkinointi ja mainonta ehti jo viikko-pari sitten julkaista Saastasta melko murskaavan arvostelun. En edes muista mitä kaikkea haukuttiin ja lehden olen jo ehtinyt hävittää, mutta arvostelun lukemisen jälkeen fiilikset olivat sellaiset, että en tarttunut Saastoihin erityisen kiinnostuneena. 

Kirjan alkuasetelma on erikoinen: Lapset löytävät koulunsa urheilusalista roikkumasta viisi hirtettyä miestä. Ruumiit ovat alastomia ja niin pahoin silvottuja, ettei poliisikaan pysty niitä nopeasti tunnistamaan. Pian maata alkaa kuitenkin kiertää huhu, jonka mukaan uhrit olisivat olleet pedofiileja. Pitkällisen selvittelyn jälkeen poliisi pystyy vahvistamaan väitteen. 

Rikoksen tekijät ovat kuitenkin pahasti karkuteillä: Yksin kukaan ei joukkoteurastusta ole pystynyt järjestämään, joten lahtauksen takana täytyy olla suurempi ryhmä. Tekijöiden kiinni ottaminen on kuitenkin vielä paljon vaikeampaa kuin tavallisen murhan selvittäminen. Kun huhu uhrien taustasta leviää, pedofilian uhrit nousevat esiin ja heidän kannustaminaan tavallisetkin ihmiset tekevät kaikkensa murhien selvittämisen hankaloittamiseksi. Joukkohysterian vallitessa lynkkausmieliala leviää ja ympäriinsä leviäviltä listoilta nimensä löytävät joutuvat silmittömän väkivallan uhreiksi. 

Kirjan pääasia ei ole murhien tekijöiden selvittäminen tai heidän taustoillaan mässäily, vaan kuvaus siitä, mitä tapahtuu, kun lynkkausmieliala leviää kansan keskuudessa.

On tavallaan vähän harmi, että uhrien pedofiiliudesta (jopas on sanapari...) kerrotaan jo kirjan esittelyn yhteydessä. Toisaalta se on niin keskeinen osa kirjaa, että siitä on ehkä hyvä vähän varoittaakkin: Mitään ällöttävää kirja ei sinällään sisällä, mutta silti onnistuin vieräyttämään poskelle pari kyyneltä, tämmöinen maailman pahuus kun ei (onneksi) ole jokapäiväisen ajatusmaailmani keskipisteessä.

M&M:n tyrmäävää arviota en ymmärrä ollenkaan. Saastat ei ehkä ole kiitävän vauhdikas, mutta lajityypiltään se sijoittuukin mielestäni johonkin dekkarin ja lukuromaanin välimaastoon. Juonenkäänteitä riittää, henkilöt ovat trilleri -tyyliin aika pinnallisesti kuvattuja mutta tarina kyllä kulkee eteenpäin ja avoimet johtolangat solmitaan siististi yhteen. Lukemisen arvoinen, kyllä. Piristävä, ei. Ainakin pinnallisesti maailmankuvani avartui kuitenkin taas vähän.