Sivut

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Miina Supinen: Liha tottelee kuria

Oli tosi mukavaa lukea edellisen postauksen runsaita kommentteja! Luettu on näköjään vaikka sitten missä ja aika moni muistaa tarkkaan paitsi eriskummalliset paikat, myös sen, mitä niissä on luettu. 
Leppoisa helatorstai auttoi minua päättämään pitkään keskeen olleen Supisen nuortenkirjan. 


Kirjan nimi: Liha tottelee kuria
Kirjoittaja: Miina Supinen
Kustantaja: Wsoy
Julkaistu: 2007
Sivuja: 336
Mistä minulle: Kirjastosta nuortenosastolta





Innostuin lukemaan Liha tottelee kuria luettuani monta ihan positiivissävytteistä arvostelua muista blogeista. Kun kirja kirjastossa tuli vastaan, ei sitä voinut jättää hyllylle, ja pääsihän se vihdoin luetuksi vaikka kirjaston uusimisraja ja omatunto kolkuttelevatkin kirjan pitkästä luen kohta -pinossa lepuuttamisesta...
Kirja esittelee ulkoisesti idyllisen Silolan perheen. Äiti Katariina on menestyvä omaa firmaa pyörittävä sisutussuunnittelija, isä Launo ylistetty kapellimestari, kaunis tytär Astra opiskelee yliopistossa biologiaa, vähän kärttyisä poika Silmu hakee elämänsä tarkoitusta bodaamisesta ja pikkutyttö Pelagia (huom, geellä) vain on. 
Perhesuhteet eivät tietenkään ole niin hyviä kuin ulospäin näytellään, menestys ei ole tullut ilmaiseksi eivätkä lapsetkaan ole ihan niin tasapainoisia kuin äiti toivoisi. Kapellimestari-isä on hömelö, tyttären seksimaku raju ja poika alkaa käyttää steroideja kun lihakset eivät enää muuten kylliksi kasva.

Kirja on siis rankka karikatyyri. Siinä on kuitenkin vähän venyttämisen makua: Tarinan, jota ei nyt niin tarkalleen ollut, olisi voinut kertoa kiinnostavammin lyhyemmässä sivumäärässä. Kirja on kuitenkin sinällään ihan mielenkiintoinen kuvaus perheestä jossa tunteita lakaistaan maton alle. 

Jotkut kärjistykset ja pienet asiavirheet vähän tökkäsivät silmään: Jos Silmua ei lihaskasvun vauhti enää tyydyttänyt, olisi kannattanut lisätä palautusjuomaan proteiinia (niiden mainitun malton eli hiilihydraattien ja kreatiinin eli pienempinä määrinä käytetyn lisäravinteen) lisäksi ennen kuin alkoi tökkiä piikkejä kankkuunsa, Astran toiminta vaikuttaa uskomattoman huolettoman vastuuttomalta ja juomaan repsahtavan äidin juomisella ei näytä olevan koskaan ikäviä seurauksia: Ei edes krapulaa. 

Ihan lukemisen arvoinen siis, pidin Supisen aika suoraviivaisesta kirjoitustyylistä mutta toivon, että hänen muut kirjansa ovat vähän toisenlaisia. Ehkä hauskaniminen Apatosauruksen maa miellyttää vähän enemmän.

5 kommenttia:

  1. Minä oikein yrittämällä yritin tätä, mutta ei onnistunut.

    Jokin tökki pahasti tai sitten minulla ei ole Miina Supinen -geeniä.

    VastaaPoista
  2. Olipa yllättävää, että tämä löytyi nuortenkirjoista! Noin vuosi sitten omassa blogissani tästä virisi (pienenpieni, muutaman kommentin kokoinen) keskustelu siitä, minkä ikäisille kirja sopisi. Tämä oli jännä kirja sikäli, että jokainen henkilöhahmo Pelagiaa lukuunottamatta oli vastenmielinen, mutta silti heille toivoi hyvää.

    VastaaPoista
  3. Leena Lumi: Minullakin tämä oli pitkään kesken, joten ymmärrän kyllä tökkimisen oikein hyvin.

    Katja: Aa, minä en ole varmaan silloin vielä sinun blogiasi kovin aktiivisesti lukenut, tai siis en ainakaan tuota keskustelua muista mutta ihan syystä olette sitä käyneet. En minä tätä ensisijaisesti nuorille suosittelisi, minusta nuo seksikohtaukset olivat jotenkin vähän... Vääristyneitä. Ällöttäviä.

    VastaaPoista
  4. Minäkin luin tämän viime vuonna ja ihan pidin tästä, vaikka toki tietyt jutut minunkin silmääni "osuivat" vähän liikaa.

    Piti ihan alkaa katsomaan WSOY:n omilta sivuilta tämän kirjan tarkemmat tiedot ja siellä se kyllä on luokiteltu ihan aikuisten kaunoon 84.2:n. Jotenkin en ehkä tätä kirjaa nuorille suosittelisi, kun aihepiirit kaikesta huumorista jms huolimatta osin rankkoja, mm. noiden seksikohtausten myötä jne.

    VastaaPoista
  5. Susa: Joo, olen ehkä vähän pumpulissa kasvanut hienohelma mutta kyllä nuo kohtaukset tosiaan minustakin aika kovia olivat. Sinälläänhän kirja oli tosi humoristisesti ja kärjistetysti kirjoitettu, mutta ihan hyvä että virallisesti aikuisten hyllyyn kuuluu. Itse asiassa minäkin taisin tempaista tämän "Nuoret aikuiset" -hyllystä, mutta siellä lastenosastollahan ko. hylly nököttää.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, se julkaistaan pian!