Sivut

tiistai 3. elokuuta 2010

Stephanie Meyer: Vieras




Ensin vampyyreita, sitten ihmiskehot vallanneita sieluja. Uskontokunnan ei toki pitäisi antaa leimata, mutta olen silti yllättynyt, että keski-ikäinen mormoninainen kirjoittaa tällaisia teoksia. Koko Twilight –saagaa on tietysti pidetty muun muassa teineihin suunnattuna propagandana esiaviollista seksiä vastaan, mutta Vieraasta en moisia piiloviestejä ole kuullut kenenkään löytäneen enkä niitä kyllä huomannut itsekään.

Periaatteessa Vieraassa on siis kyse (taas) ihmiskunnan eloonjäämiskamppailusta maailmassa, jonka pienet näkymättömät tunkeilijat ovat vallanneet. Tunkeilijat, ”sielut” sijoitetaan elävien ihmisten mielen tilalle. Kun Vaeltaja –niminen sielu sijoitetaan Melanien mieleen, Melanie ei kuitenkaan suostu täysin väistymän vaan kieltäytyy tavanomaisesta yhteistyöstä ja pitää oman päänsä myös vallatussa ruumiissa. Vaeltaja huomaa, että alkuperäisen tavoitteen, eli ihmisten kapinallisjoukon löytäminen, on vaikeaa kun päässä pauhaa yhden mielen sijasta kaksi eri ääntä.

Pohjimmiltaan kirjassa on kyse –tattadaa- rakkaudesta. Miltä tuntuu, kun sisällä oleva ylimääräinen ääni rakastaa ja etsii jotain mitä ei koskaan itse ole nähnyt? Mitä jos tunteet ovat ristiriitaiset? Miltä tuntuu kun mieli ei ole oma? Missä kulkee minuuden ja ulkopuolisten vaatimusten aiheuttamien paineiden seurausten raja?

Aihe on mielenkiintoinen, mutta Twilightien tapaan Vieras ei minua onnistunut vangitsemaan. Valitan taas kirjan paksuudesta, mutta siinä, missä Olen legendassa suuri tarina tiivistyi 161 sivuun, oli Vieraassa keskimäärin laimeammat  702 sivua. Kirjan keskivaihe oli hidastempoinen ja koko teos olisi mielestäni ansainnut hieman lisää terävöittämistä.

Kirja menee sarjaan ”ihan ok”, toiste sitä tuskin koskaan luen. Scifi- sarjassa kirja on kevyt ja keskinkertainen, mutta ylenmääräisen sivumäärän takia en tätä välttämättä kelle tahansa suosittelisi. Odotan siis Meyerilta toistaiseksi enemmän Twilightin laajennusosia kuin uusia tiiliskiven paksuisia erillistarinoita.

Onko joku muu lukenut Vieraan? Mitä pidit kirjasta?

Tällä hetkellä minulla on luettavana Banana Yoshimoton N. P., joten lupaan että seuraavan postauksen kohdalla en valita liian löyhästä sanankäytöstä tai tuhlatusta sivumäärästä.

6 kommenttia:

  1. Hei, hienoa että joku on nyt tämän lukenut. Olen monta kertaa tarkastellut kirjaa kirjakaupassa, mutta ilmeisestikin intuitiosta jättänyt aina ostamatta. Ei kuulostanut ollenkaan minun tyyppiseltä kirjalta, joten säästyinpä siltä kahlaukselta. Aikaa säästyi taas paremmille lukunautinnoille. Kiitos arvostelusta!

    VastaaPoista
  2. Emilie, olepa hyvä vaan. Yleensä olen kyllä ihan urhoollinen pitkienkin kirjojen kanssa (viime talven saavutus oli Susanna Clarken Jonathan Strange ja herra Norrell), mutta mielestäni superpitkissä kirjoissa pitää joko
    a) tekstin olla koko ajan "nautittavaa" eli jotenkin erityisen nokkelaa, taidokasta, kaunista...
    b) olla sellainen juoni että sivuja ei vaan voi olla kääntelemättä.

    VastaaPoista
  3. Mä en tykännyt tästä kirjasta ollenkaan, luin ihan loppuun saakka. Jotenkin liian keinotekoista, tekemällä tehtyä scifiä.

    VastaaPoista
  4. Bisquits, hmm, itsekään en oikein tiedä lukisinko kirjaa jos tietäisin millainen se on ja saisin mahdollisuuden "aloittaa alusta" :D. Tuntuu hassulta, että kirjailija voi onnistua luomaan niin paljon vangitsevamman tunnelman toiseen kirjasarjaan kuin tällaiseen yksittäiseen aikuistenteokseen. Ehkä Meyerin kannattaisi jatkossakin yrittää kirjoittaa vain nuorille.

    VastaaPoista
  5. Itsekin luin kirjan vasta kun äitini lainasi sen kirjastosta(oli tylsää kun olin juuri lukenut Nälkäpelin viimeisen osan). Itse pidin tästä kirjasta paljon enemmän kuin Twilight:sta, en tiedä miksi, ehkä siksi että kaikki 10-vuotiaat ipanat "raiskasivat" lukukokemukseni. No tämä oli ensimmäinen(tai ehkä sittenkin toinen) scifi kirja jonka luin, enkä siksi oikein voi verrata sitä muihin. Kirjan pituudesta, mottoni on mitä pidempi kirja, sen parempi :).
    Alku oli minusta kuitenkin tylsä, koska se oli hieman sekava. Kirja kuitenkin yllätti iloisesti koska olin kuvitellut sen erilaiseksi. Kaiken kaikkiaan odotan avoimin mielin Meyerin tulevia teoksia, koska kirjailijahan on kirjoittanut vasta jotain yhden sarjan ja yhden yksittäisen kirjan, joten kehittymiselle on varaa :)

    VastaaPoista
  6. Itse aioin lukea tämän kirjan ja katsoa elokuvana. Mutta Twilight on aina paras sarja elokuvina ja kirjoina joita olen ikinä lukenut tai nähnyt :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, se julkaistaan pian!