Miniloman jälkeisistä tunnelmista hei. Kohteena oli Milano.
Hotelli Galles oli loistopaikalla.
Tapasin hyvän ystävän ensimmäisen kerran 6,5 vuoteen ja naurua riitti!
Duomo oli hieno.
Välillä myös vähän harhailtiin.
Joskus etukäteen kuviteltuina oudoilta vaikuttaneet nähtävyydet ovat kuitenkin hienoimpia, kuten nyt Cimitero Monumentale eli hautausmaa.
Kiitos AirBalticille (tämä ei ole sarkasmia, kiitos ihan oikeasti että viikonloppumatkoja voi tehdä nyt muualtakin kuin Helsingistä!) ehdin myös lukemaan. Menomatkalla upposi Hal Duncanin Vellum, paluumatkalla Michael Chabonin Yiddish Policemen's Union. Upeat kuoret saaneesta iPadista oli matkalla paljon iloa ja siellä on parhaillaan kesken Dorian Grayn muotokuva. Palaan näihin myöhemmin.
Tervetuloa takaisin! :)
VastaaPoistaNäitä kuvia oli mukava katsoa. Minulla on krooninen matkakuume ja mietimme koko ajan, että minne seuraavaksi ja koko perheen voimin vai miehen kanssa kahden.
VastaaPoistaOlen viettänyt paljon aikaa Italiassa, koska mieheni oli töissä Bolognassa kaksi vuotta, mutta Milanossa en ole koskaan käynyt.
Kiitos Karoliina!
VastaaPoistaKatja, vähän sama vika täällä, siis matkakuumeen kanssa. Kehittelen vielä sitä ihmereseptiä jolla loihdittaisiin sekä aikaa että rahaa yhtä aikaa.
Ah, Milanoi. Vietimme siellä miehen kanssa "parisuhteenhoitoviikonlopun" eli aikaa ilman lapsia. Tosi kiva kaupunki, tosi kiva viikonloppu :-)
VastaaPoista