Kirjan nimi: The Undomestic Goddess
Kirjoittaja: Sophie Kinsella
Kustantaja: Black Swan
Julkaistu: 2006
Mistä minulle: Yliopiston kirjanvaihtohyllystä. Tämä ei kuitenkaan palaa enää sinne, vaan jäi los angelilaisen hotellin kirjanvaihtohyllyyn :). Hauskana sattumana löysin sieltä itselleni suomenkielisen kirjan.
Olen jo aiemminkin maininnut, että Kinsellan kirjat kuuluvat kevyen osaston suosikkeihini (Keyes on kyllä tehnyt viime aikoina hyvää nousua sinne). Valitettavasti alussa mainio Shopaholic -sarja on kuitenkin alkanut vähän toistaa itseään - pelkästä shoppailuaddiktiosta ei kuitenkaan saa ikuisesti revittyä huumoria - joten olen toistaiseksi jättänyt ko. sarjan lukemisen ja tarttunut innolla Kinsellan yksittäisiin teoksiin.
The Undomestic Goddess on suomennettu nimellä Varsinainen talousihme. Suomennettu nimi viittaa mielestäni vähän liikaa himoshoppaaja -sarjan taloudellisiin ongelmiin, vaikka kyseessä tosiaan on siitä sarjasta aivan erillinen kirja. Juoni on yksinkertainen: 29-vuotias huippujuristi, isossa lakiasiantoimistossa osakkuutta havitteleva Samantha tekee elämänsä työmokan. Virhe paljastuu tietenkin samana päivänä kun osakkuus oli tarkoitus julkistaa. Samantha on rakentanut koko elämänsä vahvasti uran varaan ja myös hänen perheensä (äiti ja veli) ovat äärimmäisen urasuuntautuneita. Virheen tultua julki Sam kokee ainoaksi vaihtoehdokseen paniikinomaisesti paeta.
Pakomatkansa seurauksena hän joutuu vahingossa kodinhoitajan työhaastatteluun - ja pienellä valehtelulla saa paikan. Sam ei ymmärrä itsekään mitä on tekemässä, sillä tiukan opiskelu- ja työputken seurauksena hänen kotityötaitonsa ovat jääneet yksinkertaisemmiltakin osin olemattomaksi, eikä aina töissä ollut äitikään ole auttanut asiaa.
Kunnianhimo ei kuitenkaan anna periksi lopettaa työtä tai myöntää virheitä, ja kekseliäs nainen keksii kyllä keinot luoda mahtavia voileipänaposteltavia tai korjata värjäytyneen villapaidan. Myös kokkaaminen alkaa ajan myötä sujua.
Kirjassa on sitä samaa hauskuutta ja päähenkilössä samaa sympaattisuutta kuin ensimmäisessä himoshoppaajassa. Koska kyseessä ei ole sarja jossa vemputettaisiin samaa ongelmaa, Sam pysyy paljon himoshoppaaja -sarjan päähenkilöä miellyttävämpänä, koska hän oppii virheistään ja pyrkii kehittymään.
Kirja sopii mahtavasti laiturin nokkaan tai altaan laidalle ja on nopeasti luettu. Ihanaa kertakäyttöviihdettä siis.
Tämä oli oikein virkistävä kirja himoshoppaajien "jälkeen" tai välissä :) Aikanaan tykkäsin todella paljon himoshoppaaja-sarjasta ja kaikki olen lukenutkin, mutta jo parin viime kirjan kohdalla on tullut tunne, ettei enää jaksa naurattaa, melkein ennemminkin jopa ärsyttää välillä.
VastaaPoistaJännä nähdä, tuleeko Kinsellalta vielä himoshoppaajia lisää vai joko keskittyy uusiin juttuihin.