Postaustahti vain kiihtyy, että pääsen jossain vaiheessa listaamaan lokakuun luettuja. Lokakuun viimeisen kirjan sain päätökseen eilen.
Kirjan nimi: Sydämen mekaniikka
Kirjoittaja: Mathias Malzieu
Kustantaja: Gummerus
Julkaistu: 2007/2011
Sivuja: 221
Suomentanut: Lotta Toivanen
Kansi: No enpä tiedä, ilmeisesti tieto on jemmattu kirjaston viivakoodin alle... Oikein tihrustamalla voi lukea "Graafinen suunnittelu Jenni Noponen"
Mistä minulle: Kirjastosta varaamalla |
| RC -helikopteri - selvää mieslukijoiden kosiskelua! |
Kiinnostuin tästä kirjasta nimen takia. Minusta se kuulostaa samalla tavalla hyvältä kun Siilin eleganssi. Tai Kulinaristin kuolema. Samaan jonoon sopisi siis erinomaisesti myö Sydämen mekaniikka. Niin, ja en siis ole lukenut Siilin eleganssia tai Kulinaristin kuolemaa.
Asiaan. Kirja oli ihan erilainen kuin odotin. Tai ei ehkä erilainen odotuksiin verrattuna, vaan siihen, mitä kaikkea muuta olen viime aikoina lukenut.
Lyhyen kirjan laajakaarinen juoni menee näin: Päähenkilö Jack syntyy Edinburghissa 1800 -luvun loppupuolella. Hänet auttaa maailmaan jonkinlainen kyläkätilö, jonka luona yleensä vieraillaan ei-toivottujen lapsien syntyessä. Naisen nimi on Madeleine. Koska yö on kylmä ja Jackin sydän ei halua toimia, asentaa Madelein tämän sydämen tilalle käkikellon.
Jack jää asumaan Madeleinen luo muiden orpojen keskelle. Koska käkikellosydän ei kestä vahvoja tunteita, Madeleine varoittaa Jackia kerta toisensa jälkeen rakastumasta.
Mutta mitenkäs käykään? Tanssijatyttö Miss Acacia tietysti jyrää ajatuksissa tylsät varoittelut, ja se on menoa kohti Espanjaa.
Tarina, joka yhdistää jotain epänormaalia (käkikellosydän), 1800 -luvun ja Edinburghin ei voi olla huono. Silti olen tästä kirjasta aika hämilläni. Tyyli on tosiaan jotain todella poikkeavaa tähän hetkeen ja tilanteeseen. Muistan äidinkielenopettajani joskus puhuneen ranskalaisesta kirjoitustyylistä sellaisena asiaa pyörittelevänä, kiertelevänä ja kaartelevana, ja verranneeni minun jotain ainettani kyseiseen tapaan käsitellä asioita. Luulen, että tässä kirjassa ollaan aika lähellä sitä kiertelyä ja kaartelua.
Lukukokemus ja jokainen sivu on tässä kirjassa lopputulosta tärkeämpi. Oikeastaan voisin kyllä lukea tämän uudestaan, koska, luulen, että tästä kirjasta voisi löytää vielä useamman uuden jutun, kunhan pääsen tuosta ihmeellisestä tyylistä yli.
Toisaalta kirjassa oli myös mieleenpainuvia tapahtumapaikkoja ja kohtauksia: Esimerkiksi Jackin työ kummitusjunassa ja Edinburghin katujen kylmyys olivat selvästi aistittavissa. Malzieu esittää kirjassaan myös sangen vakuuttavan sarjan henkilöitä friikkisirkukseen.
Kirjan sisäliepeessä kerrotaan kirjailijan olevan myös rokkari. Saman sisäliepeen mukaan kirja huokuu "Timburtonmaista tunnelmaa" ja heti ilmaisun luettuani tajusin että no niinpä muuten huokuu! Kirjasta on tekeillä myös 3D-animaatio, ja pystyn jo kuvittelemaan kokonaisia kohtauksia mielessäni. Animaatio kiinnostaa siis jo nyt.
Lopputulos: Kirja jätti minut hämmennyksen valtaan. Jos Ystävät hämärän jälkeen meni yhdeltä laidalta mukavuusalueen ulkopuolelle, niin Sydämen mekaniikka meni sieltä toiselta laidalta.
Ainakin blogeissa Kirjojen Keskellä, P.S. Rakastan kirjoja, Järjellä ja tunteella ja Lumiomena on luettu sama kirja.
Tämä oli aika hämmentävä kirja, mutta toisaalta odotinkin jotain sellaista hullun hassun vinksahtanutta :)
VastaaPoistaMinuutti sitten luin tämän loppuun. :) Pidin kirjasta ja viittaus timburtonmaisuuteen täsmää kyllä. Olisin toivonut kuitenkin vielä enemmän vinksahtanutta maailmankuvaa ja outouksia.
VastaaPoistaTämä oli kyllä kiva kirja, ihan omanlaisensa. Mahtaakohan Malzieu kirjoittaa vielä lisääkin fiktiota?
VastaaPoistaHih, kuulostipa hauskalta kirjalta! Olen ihaillut kantta aiemmin, mutta bloggauksesi jälkeen vain vahvistui tunne siitä, että tuo pitää lukea :).
VastaaPoistaSusa: No höh, enpä löytänyt tästä äsken pikagoogletuksella sinun arviotasi, pitää mennä heti tutkimaan tarkemmin. Hullun vinksahtanut tosiana kuvaa kirjaa hyvin, tosin täsäs ollaan kylä jo melko kallellaan :).
VastaaPoistaEmilie: Haa, samassa rytmissä! Minulle tuli heti sellainen hyvin Liisa Ihmemaassa -elokuvan kaltainen kuvitus mieleen. Ja Johnny Depp Jackiksi, miksiköhän...? Kukaan muu ei varmaan pystyisi näyttelemään miestä, jolla on kello sydämen paikalla. Mutta niin, animatiohan tästä kyllä oli tulossa.
Minäkin tykkään, että lyödään vielä enemmän yli. P.S. Rakastan kirjoja taisi kuvata aika tarkkaan sitä, miten kirjassa oli myös aika paljon asivirheitä, tai liekö ne jätetty vain pitämään valpasta lukijaa hereillä?
Maija: Kirjoittavat rokkarit on kyllä aina jollain tapaa epäilyttäviä :D. No, toivon tätä kyllä ehdotomasti lisää. Herätykseksi aina välillä tai jotain...
Rooibos: Vaikka kirja on 221 sivua pitkä, teksti on tosi isoa ja harvaa joten tämän kyllä lukaisee pikaisesti. Vaikka en vieläkään ihan tiedä mitä tästä pidin, suosittelen ehdotomasti lukemaan, hyvä kokemus/aika -suhde :D.
En tiedä mitä tämä kertoo minusta, mutta minun huumorintajuni ja mielikuvitukseni eivät jaksaneet venyä tähän kirjaan ollenkaan. Jatkuvat anakronismit (tahattomat tai tahalliset) ärsyttivät suunnattomasti, samoin naiivi kerronta. Äh, ehkä olen vain mielikuvitukseton juntti, mutta minä en tykännyt kirjasta. Yhtään. :)
VastaaPoistaKiitos kuitenkin linkityksestä, ja olen iloinen että moni muu on tästä kuitenkin tykännyt! :)
Sara: Minusta tässä on juuri se blogien hyvä puoli näkyvissä: Mielipiteitä on monia, ja koska jokainen on ne perustellut, niitä on kiva lukea! Minä olen yön nukkumisen jälkeenkin vähän hämmentynyt: Toisaalta pidin, toisaalta en samanlaista kyllä vähään aikaan lukisi. Luulen, että tämä toimii animaationa paremmin.
VastaaPoistaMinua ne asiavirheet häiritsivät - pakastebroileri tai ovikoodi 1800-luvulla! - mutta mitä enemmän olen asiaa miettinyt ja muiden kirjoittamia blogiarvioita lukenut, sitä enemmän ajattelen, että kirjailija otti nuo tyylikeinoksi. Se itse asiassa sopiikin nytkähtelevään tarinaan, joka on oudolla tavalla industrialistinen, romanttinen, goottilainen ja yksiselitteisesti outo.
VastaaPoistaKansi on kai kokonaan Jenni Noposen. Googletin kantta eikä missään muualla maailmassa olen samanlaista kuin tuo suomalainen. Se on tosi hieno, kaunein kaikista tämän kirjan kohdalla näkemistäni.
En itse edes muista pakastebroileria! Minun oli ihan pakko "ignoorata" nuo (ilmeisesti tahalliset) asiavirheet sillä ne hölmösti aina töksäyttivät minut takaisin maanpinalle eikä Malzieun kummallisen tarinan unenomaisuus muuten pysynyt koossa.
VastaaPoistaPostauksen lopun kommentti laitojen yli menosta sai minut jostain syystä lisäämään kirjan luettavien listalle!
VastaaPoistaBlogiarviot ja timburtonmaisuuteen viittamiset saivat minunkin mielikuvituksessa päähenkilölle elokuvaan Johnny Deppin kasvot :D
Hyvä ja mielenkiintoinen arvio kirjasta!
Katja: Tekisi heti mieli lukea kirja uudestaan vähän kriittisemmin ja tarkemmin, en edes tajunnut ovikoodia ensimmäisellä kerralla... Tai ehkä se tarkoitti tiettyä kopautussarjaa luudanvarrella oveen? ;) Luulisi kyllä, että kyseessä ovat "harkitut virheet". Mutta aika hassua, että haluaa jättää noin ilmeisiä virheitä, kyllä jo käkikellosydämessä olisi riittänyt ihmeteltävää yhteen kirjaan.
VastaaPoistaEmilie: Minäkin olen onnellisen tietämätön pakastebroilerista.
Villasukka kirjahyllyssä: Kiitos! Ei tämä missään tapauksessa huono ollut (kuten siis Ystävät hämärän jälkeenkään!) mutta tosiaan poistui siltä omalta mukavuusalueelta jolla voisi vain olla ja nauttia. Suosittelen kyllä lukemaan!
Apua, ihastuin kanteen ihan totaallisesti ja tuo timburtonmaisuus on ihan minun juttuni! Pakko kyllä lukea kirja, olisikohan millainen alkuperäiskielellä? En malta odottaa että palkka kilahtaa tilille ja pääsen tekemään tilauksia... Vielä pitää kyllä hehkuttaa että kerrankin on suomalainen kustantaja saanut aikaiseksi kirjaan vetoavan kannen!
VastaaPoistaNoora, jos osaat oikein hyvin ranskaa, niin kokeile ihmeessä! Uskon että niin tämä olisi vielä hurmaavampi, rankaksi kaikki kuulostaa hyvältä :). Ehkä voit lainta suomenkielisen version tueksi, tämä on kuitenkin niin lyhyt, että kahden version rinnakkain lukeminen ei välttämättä veisi älyttömästi aikaa.
VastaaPoistaHmmn, en olekaan koskaan aikaisemmin ajatellut rinnakkain lukua - siispä voisin todellakin kokeilla! Kiitos vinkistä! :) Olen vielä pitkään miettinyt josko sattuisin löytämään mitään sopivaa kirjaa ranskaksi, mutta aina on pelottanut että mitäs jos en osaakaan. Mutta pelot hittoon ja haasteita päin :)
VastaaPoista