Kirjan nimi: Taivaan Tulet, Punainen kukko
Kirjoittaja: Kari Väänäsen käsikirjoituksen pohjalta Päivi Alasalmi
Kustantaja: Mäntykustannus
Julkaistu: 2011
Sivuja: 253
Kansi: Vesa Särkelä/Yle
Mistä minulle: Arvostelukappale
Äitini yhdisti kirjan heti jo kannen perusteella samannimiseen televisiosarjaan; Kyseessä on siis ilmeisesti laajasti seurattu sarja muutenkin kuin kirjan takakannen mukaan.
Taivaan tulet, Punainen kukko perustuu Kari Väänäsen käsikirjoittamaan televisiosarjaan jota YLE esittää. Lisää tuotantokausia on vielä tiedossa. Lukemani kirja perustuu sarjan toiseen tuotantokauteen. Kirjan lupailtiin kuitenkin toimivan myös itsenäisenä lukuelämyksenä.
Tarina keskittyy poliisien Rauni Väänäsen ja Aimo Peltoniemen rikoksenratkonnan ympärille. Rauni on palannut etelästä kotiseudulleen Lappiin, Kemijärvelle. Viihtyvyyttä lisää uusi rakkaus. Aimon parisuhde on kiemuraisempi: Naisystävä johdattaa tämän jatkuvasti vähän omituisiin tilanteisiin. Raunin ja Aimon lisäksi kirjan juonta vie eteenpäin kokonaisuudessaan todella laaja henkilöjoukko.
Koska Rauni on tottunut toimimaan poliisina Ruuhka-Suomessa, joutuu hän yhä välillä tehokkuudentavoittelussaan ristiriitatilanteisiin työkavereidensa kanssa. Rauni ei aina tunnu varsinaisesti haluavan laukaista tilanteita, vaan ottaa silloin tällöin yhä korostetun eteläsuomalaisen puhetyylin käyttöönsä.
Tarinan sijoittaminen Kemijärvelle tuo kirjaan (ja varmasti myös sarjaan) oikeanlaista ekstraa: Kuten Rautasydämenkin postauksessa mainitsin, luen hyvin mielelläni Suomen nykymaaseudulle sijoittuvia romaaneja. Kai niissä on jotain etäisesti tuttua ja tavallaan kotoisaa: Auto on pakko olla vaikka työtä ja oikeastaan rahaakaan ei olisi, kaikki 18-vuotiaasta eläkeläisiin käyvät humaltumassa samoissa baareissa ja kielikuvat ovat välillä sen verran rankkoja, että niitä jossain muualla kuin alle 10 000 asukkaan kunnassa niitä jonkun suusta kuulleessaan kääntyisi kannoillaan ja juoksisi karkuun. Niin, ja rikolliset eivät hipsi siellä vain omissa porukoissaan vaan enemmänkin kaikkien keskellä.
Pitkä, tai ehkä oikeammin runsas tarina on tiivistetty erittäin kohtuulliseen sivumäärään. Valitettavasti sarjan kehuttu ympäristön kuvaus kärsii tästä. Myös henkilöiden kuvailu jää varmaan juuri jatko-osamaisuudesta johtuen niukaksi. Luulen, että kirjasta olisi saanut vielä enemmän irti, jos televisiosarja olisi ollut ennestään tuttu. Nyt henkilöitä tuntui vilisevän kirjan sivuilla todella runsaasti, ja minulla oli välillä vaikeuksia pysyä kaikkien heidän mukanaan.
Etukäteen pelkäsin Punaisen kukon olevan nopeasti kasaan parsittu tv-viihteen jatko(rahastus)kappale, mutta onneksi erehdyin: Hyvästä kielestä kannattaa varmaan kiittää Alasalmea, jonka teos on ollut 1996 Finlandia -ehdokkaanakin. Dialogia on paljon ja se on sujuvaa ja ymmärrettävää, vaikka osittain murretta onkin.
Taivaan tulet sopii taatusti joululahjaksi henkilölle, joka yleensä tylsistyy kirjan ääressä. Toivottavasti kuitenkin sarja on silloin jo ennestään tuttu. Jos lukija on nykyinen tai entinen maalainen, kirja luultavasti sykähdyttää vielä vähän enemmän.
Minua alkoi heti kiinnostaa sarja, jota en aiemmin ole noteerannut ollenkaan: Henkilökaarti on niin monipuolinen, että voin kuvitella pitäväni sarjasta, vaikka viime vuosina olen syystä tai toisesta jättänyt kaikki kotimaiset sarjat huomiotta.
Taivaan tulet, Punainen kukko perustuu Kari Väänäsen käsikirjoittamaan televisiosarjaan jota YLE esittää. Lisää tuotantokausia on vielä tiedossa. Lukemani kirja perustuu sarjan toiseen tuotantokauteen. Kirjan lupailtiin kuitenkin toimivan myös itsenäisenä lukuelämyksenä.
Tarina keskittyy poliisien Rauni Väänäsen ja Aimo Peltoniemen rikoksenratkonnan ympärille. Rauni on palannut etelästä kotiseudulleen Lappiin, Kemijärvelle. Viihtyvyyttä lisää uusi rakkaus. Aimon parisuhde on kiemuraisempi: Naisystävä johdattaa tämän jatkuvasti vähän omituisiin tilanteisiin. Raunin ja Aimon lisäksi kirjan juonta vie eteenpäin kokonaisuudessaan todella laaja henkilöjoukko.
Koska Rauni on tottunut toimimaan poliisina Ruuhka-Suomessa, joutuu hän yhä välillä tehokkuudentavoittelussaan ristiriitatilanteisiin työkavereidensa kanssa. Rauni ei aina tunnu varsinaisesti haluavan laukaista tilanteita, vaan ottaa silloin tällöin yhä korostetun eteläsuomalaisen puhetyylin käyttöönsä.
Tarinan sijoittaminen Kemijärvelle tuo kirjaan (ja varmasti myös sarjaan) oikeanlaista ekstraa: Kuten Rautasydämenkin postauksessa mainitsin, luen hyvin mielelläni Suomen nykymaaseudulle sijoittuvia romaaneja. Kai niissä on jotain etäisesti tuttua ja tavallaan kotoisaa: Auto on pakko olla vaikka työtä ja oikeastaan rahaakaan ei olisi, kaikki 18-vuotiaasta eläkeläisiin käyvät humaltumassa samoissa baareissa ja kielikuvat ovat välillä sen verran rankkoja, että niitä jossain muualla kuin alle 10 000 asukkaan kunnassa niitä jonkun suusta kuulleessaan kääntyisi kannoillaan ja juoksisi karkuun. Niin, ja rikolliset eivät hipsi siellä vain omissa porukoissaan vaan enemmänkin kaikkien keskellä.
Pitkä, tai ehkä oikeammin runsas tarina on tiivistetty erittäin kohtuulliseen sivumäärään. Valitettavasti sarjan kehuttu ympäristön kuvaus kärsii tästä. Myös henkilöiden kuvailu jää varmaan juuri jatko-osamaisuudesta johtuen niukaksi. Luulen, että kirjasta olisi saanut vielä enemmän irti, jos televisiosarja olisi ollut ennestään tuttu. Nyt henkilöitä tuntui vilisevän kirjan sivuilla todella runsaasti, ja minulla oli välillä vaikeuksia pysyä kaikkien heidän mukanaan.
Etukäteen pelkäsin Punaisen kukon olevan nopeasti kasaan parsittu tv-viihteen jatko(rahastus)kappale, mutta onneksi erehdyin: Hyvästä kielestä kannattaa varmaan kiittää Alasalmea, jonka teos on ollut 1996 Finlandia -ehdokkaanakin. Dialogia on paljon ja se on sujuvaa ja ymmärrettävää, vaikka osittain murretta onkin.
Taivaan tulet sopii taatusti joululahjaksi henkilölle, joka yleensä tylsistyy kirjan ääressä. Toivottavasti kuitenkin sarja on silloin jo ennestään tuttu. Jos lukija on nykyinen tai entinen maalainen, kirja luultavasti sykähdyttää vielä vähän enemmän.
Minua alkoi heti kiinnostaa sarja, jota en aiemmin ole noteerannut ollenkaan: Henkilökaarti on niin monipuolinen, että voin kuvitella pitäväni sarjasta, vaikka viime vuosina olen syystä tai toisesta jättänyt kaikki kotimaiset sarjat huomiotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, se julkaistaan pian!