Oota, mä luen tän eka loppuun -blogin anni.m kirjoitti juuri Vettä elefantille -elokuvasta. Koska tajusin itsekin katsoneeni eilen kirjaan pohjautuvan elokuvan, ja itse asiassa myös viime viikonloppuna, ajattelin kertoa näiden elokuvien uskollisuudesta kirjoille muutaman sanan.
Kuten 30-days -haasteessa kävi ilmi, mielestäni paras kirjasta elokuvaksi -sovitus oli Michael Cunninghamin Tunnit.
Viime viikonlopun huvituksiin kuului Richard Mathesonin Olen legenda. Olen aiemmin blogannut kirjasta täällä. Vielä pari sanaa kirjasta: Se on julkaistu JO 1954 mitä ei kirjaa lukiessa missään tapauksessa uskoisi (tai ainakaan asiaan ei kiinnitä huomiota), se on erittäin taloudellinen sanankäytöltään (vain 163 sivua) ja aivan uskomattoman hyvä. Kirjan arvo on mielessäni vain kasvanut ja kasvanut sen lukemisen jälkeen. Tarina on suuri ja sujuva vaikka sivuja on vähän. Juoni on yksinkertaisuudessaan seuraava: Richard Neville on yksin maailmassa. Muut ovat kuolleet jonkinlaisen vampyyritaudin seurauksena, jonka takia heistä tulee vain pimeässä viihtyviä zombeja. Vaikka teos lasketaan kauhugenreen, suosittelen sitä kaikille, koska:
- Se on loistava kuvaus yksinäisyydestä
- Se saa ajattelemaan
- Sen on mielestäni tarinan kerronnan mestarinäyte.
Taas, vain 163 sivua ja niin paljon asiaa... Joku varmaan jo arvasi, että arvostan taitoa kertoa paljon vähillä sivuilla.
Vielä maksuton mainos: Suomenkielinen Olen legenda on edesmenneen Vaskikirjat -kustantamon julkaisema. Fan-Manga pyrkii kuitenkin jatkamaan Vaskikirjojen toimintaa, ja Olen legendan voi klikkailla itselleen ainakin täältä tai tietenkin noutaa kirjastosta. Missään Suomalaisen hyllyssä en nimittäin ko. teosta ole koskaan nähnyt.
 |
| Kuva www.kirjapuoti.fi, kirjan saa hankittua myös sieltä. |
Okei, alkujohdannosta tuli vähän pitkä, mutta nyt siihen elokuvaan. Itse asiassa kirjasta on tehty jo kolme elokuvaversiota: The Last Man on Earth (1964), The Omega Man (1971) ja I Am Legend (2007). Minä katsoin näistä viimeisimmän version. Kauhuahan tämä siltä osin oli, että painajaisia tuli, mutta tällä kertaa pieni kärsimys ei haitannut, tämä oli nimittäin kirja- elokuvavertailun kannalta ehdottoman mielenkiintoista katsottavaa.
Olen nimittäin ihan varma, että yhtä erilaista elokuvaa jostain kirjasta ei ole koskaan tehty. En missään tapauksessa halua tehdä juonipaljastuksia kummastakaan, mutta sanon silti, että elokuvan katsominen voi olla aika kiero kokemus, jos paitsi miljöö on muutettu aivan erilaiseksi, hirviöt on muutettu aivan erilaiseksi myös loppuratkaisu on muutettu täysin päinvastaiseksi :).
Kuten anni.m:n postaukseenkin kommentoin, itselläni auttaa näissä elokuva-kirjapettymyksissä aika usein se, että aloittaa elokuvalla ja lukee vasta sitten kirjan. Nyt kuitenkin suosittelen ihan vaan lukemaan kirjan ja katsomaan elokuvan joskus jos huvittaa.
Sitten vielä lyhyesti eiliseen elokuvakokemukseen, eli Kazuo Ishiguron kirjaan Ole luonani aina perustuvaan samannimiseen elokuvaan.
 |
| Kuva Wikipedian kautta Amazonista |
Luin Never Let Me Go:n helmikuussa 2010 eli ihan hyvän aikaa sitten. Luin kirjan aivan, kuten olin jostain suositellut sen luettavan: En yrittänyt yhtään selvittää, mitä kirjassa tapahtuu tai mihin se liittyy, en lukenut edes takakantta. Siksi en kerro edes juonesta mitään enempää. Suosittelen tätäkin kirjaa kaikille (tosin suosittelen edelleen Olen legendaa vielä vahvemmin) ja paljastan sen verran, että Ole luonani aina sopii myös herkkähermoisemmille.
Myös elokuvaversio oli hyvä. Ei ihan yhtä hyvä kuin Tunnit -elokuvan sovitus, mutta silti, oikein hyvä.
Odotatteko te tällä hetkellä jostain kirjasta tulevaa elokuvasovitusta? Minulla lähiaikojen suurimmat odotukset kohdistuvat Norwegian Woodiin (elokuva jo ilmestynyt mutta ei vielä vuokraamoissa) sekä tietenkin vähän myöhemmin syksyllä ilmestyvään seuraavaan Twilight -filmatisointiin. Ja ensi vuonna pitäisi päästä ruudun ääreen katsomaan myös Nälkäpeliä...
Mua kiinnostavat tämän syksyn kotimaiset: Pussikaljaelokuva ja Missä kuljimme kerran. Vaikka en ole kummastakaan lukenut kirjaa. Mutta jospa kattelis lehvat ja sitten arvioisi, kannattaako etsiä kirjat käsiinsä. :)
VastaaPoistaOlemassaolevista tulee mieleen Hotakaisen Klassikko: mainio kirja-elokuva -pari.
Tunnit on kyllä hurjan hyvä myös elokuvana. Kirjana se on mielestäni eräs hienoimpia koskaan kirjoitettuja.
VastaaPoistaOle luonani aina haluaisin lukea ensin kirjana ja katsoa elokuvana sen jälkeen. Katson nykyisin tosi vähän elokuvia, joskus aikoinaan kävin viikottain jopa elokuva-arkiston näytöksissä. Mistähän saisi taas pontta leffojen katseluun (pikkulasten äitinä elokuvat on pääasiassa katsottava kotona)? :)
Salla: Näin muuten Pussikaljaelokuvasta trailerin jonkun muun elokuvan alussa ja olin tosi yllättynyt kun trailerin perusteella elokuva alkoi kiinnostaa minua! Olen lukenut Missä kuljimme kerran, tykkäsin kirjasta hurjasti mutta pelkään että elokuva voisi olla vähän tylsä kun siinä ei ole Westön kuvailua. Toivottavasti olen väärässä, mutta ehdottomasti katsomisen arvoinen varmaan sekin.
VastaaPoistaKatja: Kyllä, suosittelen Ole luonani aina ensin kirjana.
Minä taas katsoin ihan nuorena pitkään tosi vähän elokuvia, joskus vielä 19 -vuotiaana en ollut nähnyt suunnilleen mitään mitä kaikki muut olivat nähneet :). Nyt lähellä oleva videovuokraamo on innostanut taas katsomaan: Viikolla vuokraaminen on tosi halpaa, jonkun ihme etukortin ansiosta usein vain 1 e per elokuva, joten hokutukset ruvella latailemaan ovat olemattomat. Vuokraamossa on lisäksi kiva käännellä kansia ja miettiä minkä elokuvan valitsisi.
Minulle tulee tällä hetkellä uusia elokuvia "katsomislistalle" oikeastaan niin, että seuraan koko ajan mitä uutuuksia teattereihin tulee ja odotan sitten että ne tulevat vuokrattaviksi. Mielenkiintoisimmat pitää tietysti käydä katsomassa teatterissa, mutta aika harvoin tulee lähdettyä, vaikka mitään tuollaisia "esteitä" minulla ei olekaan...
Näistä en ole nähnyt kumpaakaan elokuvaa. Enkä kyllä lukenut kirjojakaan. I am legend alkoi kyllä kiinnostaa, sillä mies on sitä kovasti kehunut.
VastaaPoistaMeillä katsotaan tällä hetkellä enempi sarjoja kuin elokuvia, mutta miehen leffaharrastuksen ansiosta olen katsonut melkoisen määrän sellaisiakin elokuvia, joita en olisi osannut kaivatakaan. Joskus seurustelun alkuaikoina yritin aloittaa elokuvapäivärkijan lukupäiväkirjan rinnalla, mutta se täyttyi niin älytöntä vauhtia, etten jaksanut kovin kauaa :)
Maija: Ahaa, toi on kyllä kiva jos joku valkkaa leffoja vähän puolesta :). Meilläkin kyllä katsotaan ajoittain sarjoja aika paljon. Harmi vaan, että aika moni sarja on semmoinen mitä en vaan uskalla katsoa (kyllä, olen varsinainen arkajalka), esim. Lost ja Heroes on molemmat liian pelottavia. No, saahan sitä lukuaikaa toisaalta noinkin... Suosittelen kyllä ihan todella paljon tuota Olen legendaa, siis kirjaa, voitte sitten vaikka katsoa miehen kanssa ne kaikki elokuva vielä kertaalleen :).
VastaaPoistaOdotin kovasti Vettä elefanteille- elokuvaa, katsoin sen viime viikolla, enkä kyllä pettynyt!
VastaaPoistaOle luonani elokuvaa odotan vaikken ole vielä lukenut kirjaakaan, ja aionkin sen ensin lukea, ennen kuin katson elokuvan.
Minä odotan varmaan eniten Poikani Kevin -filmatisointia, vaikken edes ole varma uskallanko tai haluanko mennä sitä katsomaan. Tilda Swinton pääosassa on kyllä aika hyvä houkutin, mutta voiko elokuva tässä tapauksessa mitenkään pärjätä kirjalle...
VastaaPoistaBlogger päätti syödä alkuperäisen kommenttini, uusi yritys... Odotin Vettä elefanteille -elokuvaa, sattumusten takia jouduin odottamaan dvd:n julkaisuun ja vuokrasinkin sen heti, tykkäsin ihan kuten kirjastakin (tosin kirja oli parempi). Nyt odotan Kovasti ("vain" isolla K:lla vaikka tekisi mieli vallan huutaa) uusinta Twilightia. (Olisi kyllä mahtava katsoa se ihan elokuvateatterissa eikä dvd:nä...)
VastaaPoistaSusa: Vettä elefantille -elokuvassa oli mielestäni hieno kuvakerronta, siinä elokuva tarjosi jotain uutta verrattuna kirjaan: Minä en ehkä olisi osannut kuvitella niin monipuolista sirkusmaailmaa.
VastaaPoistaLiisa: Aah, Poikani Kevin pitäisi muuten lukea ennen kuin tulee tuo filmatisointi...
Villasukka kirjahyllyssä: Voi, joo, minunkin tekisi kyllä mieli huutaa, TWILIGHT! Vitsi, ja se koko ympäristö vielä muuttuu niin paljon, ja kaikki mitä siinä viimeisessä kirjassa tapahtuukaan... Tuskin maltan odottaa :).
Olen lukenut molemmat suosittelemasi kirjat ja katsonut elokuvat. Tykkään! Olen legenda -teokset ovat sopivan erilaisia (vaikka onhan se aina jännä ratkaisu muuttaa esimerkiksi loppu täysin erilaiseksi) mutta ainakin mielenkiinto pysyy yllä:)
VastaaPoistaNyt mieleeni ei tule mitään elokuva+kirja-paria minkä näkemistä ja kokemista odottaisin todella kovasti. Vettä elefanteille aion kuitenkin katsastaa jossain välissä ja koska sain juuri päätökseen kirjan Vuonna 1984, kiinnostaisi myös sen elokuvaversio. Nälkäpelin elokuvaversiota säntään varmasti katsomaan heti kun se vain Suomeen rantautuu:)
Minuakin vähän pelottaa tuo "Missä kuljimme kerran" filmatisointi. Pidin kirjasta niin paljon, samoin kuin pidin Westön "Leijat Helsingin yllä", jonka elokuvasovitus oli karmea.
VastaaPoistaMinäkin odotan Norwegian Woodia! Haruki Murakamin romaani oli todella hieno ja elokuva vaikutti ainakin trailerin perusteella mielenkiintoiselta.
VastaaPoistaTunnit on minunkin mielestäni yksi onnistuneimpia kirjaan perustuvia leffoja. :)
Sonja, kyllä, mielenkiinto tosiaan pysyy yllä :). Ja aa, totta, Vuonna 1984, se elokuva kiinnostaisi muuten minuakin.
VastaaPoistajaana: Minä en (onneksi?) ole nähnyt tuota Leijat Helsingin yllä -elokuvasovitusta, tosin en tykännyt kirjastakaan yhtä paljon kuin Missä kuljimme kerrasta.
Zephyr: Jee, joku muukin :). Olen muuten vähän ihmeissäni että sitä kirjaa ei vieläkään ole suomennettu. Luulisi että elokuva olisi voinut jotenkin vaikuttaa positiivisesti suomennospäätöksen, ja jos se Kafka rannallakin on kerran myyty loppuun, niin luulisi että Norwegian Woodin käännös voisi olla taloudellisestikin ihan kannattava...