Kesken on:
Marian Keyes: This Charming Man. Oudon sekava, olen kahlannut sinnikkäästi puoliväliin, mutta pakko luovuttaa.
Miina Supinen: Liha tottelee kuria. Puoliväli ylitetty, kirja vähän teini, mutta ihan hyvä. Kohta loppuun.
Haruki Murakami: After the Quake. Novelleja joita voi nauttia herkutellen.
Tom Henriksson ja Leo Stranius: Ekopop. Mielenkiintoista, tästä pian lisää. Ainakin Inahdus on yllätys ylläytys jo ehtinyt lukemaan ja kertoo kirjasta täällä.
Koska mitään uutta kirjaraportoitavaa ei siis (taaskaan...) ole, halusin tulla kyselemään teiltä jostain ihan muusta. Oikeastaan edellisen postauksen lukunurkka -asia tarjoaakin tähän oivan aasinsillan.
Assosioitteko te vahvasti, vielä vuosia jonkin lukukokemuksen jälkeen, kirjoja siihen paikkaan missä olette ne lukeneet? Minä nimittäin pystyn vetämään yhtäsuuruusmerkkejä seuraavien välille:
Fjodor Dostojevski, Rikos ja Rangaistus, II osa (kirja oli siis jaettu kahtia) = Lentokone Kölniin
Mika Waltari, Sinuhe Egyptiläinen = Passintarkastusjono Välimerellä seilaavaan risteilylaivaan
Doris Lessing, Kultainen muistikirja = Lontoolaisen B&B:n sänky
Haruki Murakami, Kafka rannalla = Joululoma, vanhempien tuvan (eli olohuoneen) nojatuoli
Michael Chabon, Kesämaa = Sama kuin edellinen
Stepahnie Meyer, Twilight = Kaverin työkaverin pietarilaisasunnon sohva ja Pietari - Vainikkala -juna
Ilkka Remes, Pyörre = Karibianristeilijän parveke (ei ollut muuten hyvä paikka lukea Estonian uppoamisesta)
Haruki Murakami, Norwegian Wood = Lentokone Lontoo - Riika
Fjodor Dostojevski, Peluri = Aitta ja vähän viileät lakanat
Muistan siis mielestäni suorastaan kummallisen hyvin joitain kaukaisiakin hetkiä kun muistelen kirjoja, joita olen jossakin erityisessä paikassa lukenut. Toisaalta taas edellisistä kirjoista muistan hyvin vahvasti paikat joissa niitä olen lukenut ja tunnelman jonka useimmiten hieman epätavallinen paikka ja kirja ovat luoneet. Tavallisessa, arkisessa lukunurkassa tämmöisiä tunnelmien ristiaallokoita ei taas oikein synny, sillon pelkkä kirja vie tai on viemättä.
Ihana aihe! Ja kivoihin paikkoihin assosioit kirjoja. Suurin osa lukemistani kirjoista assosioituu kotiin, mutta tässä muutama joka tulee mieleen:
VastaaPoistaMontgomeryn Runotyttökirjat: setäni ja kummitätini kodin pihakeinu, kauniit kesäpäivät
Maria Gripen Varjo-trilogian kirjat: vanha talo puutarhoineen Näsi-järven rannalla
Montgomeryn Annat: mm. tunturimökki ja sitä ympäröivä luonto Kilpisjärvellä
Donna Tartt, Pieni ystävä: Portugalinmatka
Lähinnä tuli näköjään noita lapsuuden lukukokemuksia mieleen :)
Todellakin!
VastaaPoistaNopeasti ekat mieleen tulevat:
Pirkko Lindbergin "Maailmanmatka" - äidin luona, parvekkeella
Monika Fagerholm "Diiva" - Malmin juna-asemalla
Paul Auster "New York trilogia" -pienellä Karibian saarella, riippumatossa
Jostein Gaarder Sofian maailma" - isän luona jouluyönä, patjalla lattialla
Boris Pasternak "Tohtori Zivago" - Madridissa syksyllä
Kyllikki Villa "Vanhan naisen lokikirja" -metrossa Oslossa
Mainio aihe! Minäkin muistan hyvin jos olen lukenut kirjan jossain erikoisessa paikassa, vaikkapa ulkomailla, tai sitten muistan tavallisenkin paikan, jos kirja on tehnyt suuren vaikutuksen.
VastaaPoistaMieleen ovat jääneet esimerkiksi:
- Sophie Kinsellan Kevytkenkäinen kummitus, luin sitä Lontoossa vuosi sitten kun olin siellä jumissa tuhkan takia
- Jilliane Hoffmanin Cupido, lentokoneessa matkalla New Yorkiin
- Charlaine Harrisin Verenjanoa Dallasissa, ruokamyrkytystä potiessa Kroatiassa
- Jennifer Weinerin Hyvä sängyssä, Miamissa kovassa kuumeessa
- Sophie Kinsellan Himoshoppaajan sisko, sairaalassa illalla ison selkäleikkauksen jälkeen
- Kajsa Ingemarssonin Kohtalonpyörä, Tukholmassa hotellihuoneessa illalla sateen jälkeen, kun taivas oli silmiinpistävän vaaleanpunainen
- Sujata Masseyn Rei Shimuran ensimmäinen tapaus, Tokiossa hotellihuoneen kylpyammeessa
- Alexander McCall Smithin Naisten etsivätoimisto nro 1, lapsuudenkodin pihakeinussa...
Näitä olisi vaikka kuinka paljon, nämä tulivat nyt ensimmäisinä mieleen. :)
Moi kaikki,
VastaaPoistahei wau, tämähän on sitten loistavan yleinen ilmiö ja kaikki muistavat aivan ihania paikkoja!
Pienen mökin emäntä: Minä muistan jotenkin tosi huonosti miltä erityisesti tuntui kun luin jotain kirjaa kotona. Tai toisaalta kun miettii kirja kerrallaan, voi tulla jotain viboja. Unohdin muuten listasta Donna Tartin Jumalat juhlivat öisin, minulla se olisi ehdottomasti Azorien matka eli sama Tartt -maa :D. Lapsuus, hevoskirjat ja Neiti Etsivät ovat vähän semmoista mössöä, pitää miettiä mitäköhän erottuvaa silloin olisi lukenut...
Reeta Karoliina: Oi miten hauskoja... New York -trilogian lukeminen ei todellakaan kuulosta olleen hassumpaa :D.
Sara: Voi ei tuota Verenjanoa Dallasissa... Voin todellakin kuvitella että muistat sen hyvin :P. Ja wou, tuo Tokiolainen kylpyämme ei kyllä voisi olla Masseylle parempi paikka. Minulla on muuten ensimmäinen tapaus vielä lukematta!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaÄskeisessä kommentissani oli niin hirveästi kirjoitusvirheitä, että oli pakko poistaa kommentti. Uusi yritys siis.
VastaaPoistaTodella oivallinen ja ihana aihe. Tähän ei voi millään olla vastaamatta!
Mullakin vahvimmat kirja ja paikka -assosiaatiot liittyvät matkoihin. Pikaisesti muistellen tulevat mieleen ainakin seuraavat:
- Arundhati Royn Joutavuuksien jumalan luin flunssaisena Turun birgittalaisluostarin vieraskodissa reilut kymmenen vuotta sitten. Olin ollut avustajana yhdessä tieteellisessä seminaarissa ja sairastunut tosi kovaan flunssaan. Yritin toipua matkakuntoon ja yksi sikäläinen ystävä osti mulle tuon nimenomaisen kirjan. Nunnat toi mulle voileipiä ja teetä.
- Diana Setterfieldin Thirtheenth Tale oli matkalukemisenani joululomalla 2007 Las Palmasissa. Muistan, kun luin iltaisin sitä vähän epämääräisessä huoneistossamme (siellä oli joka paikassa sellaisia hajustepusseja ja haju oli tosi vahva ennen kuin löysimme ne pussit ja suljimme ne tiiviisti muovipussiin). Ostin kirjan Helsinki-Vantaan lentokentältä menomatkalla.
- Viime keväänä Milanossa luin Monika Fagerholmin Säihkenäyttämöä. Minäkin muuten luin kirjaa myös kylpyammeessa, mutta niin, että liuotin turvonneita jalkonani kylmässä vedessä.
- Liza Marklundin Gömdaa luin autossa Ruotsin tai Tanskan matkalla. Muistan selvästi, että luin kirjaa jossain satamassa, kun odotettiin pääsyä laivaan, mutta sitä en muista oltiinko kotiin tulossa (Tukholmassa) vai Tanskaan menossa (Helsingborgissa).
- Einar Már Guðmundssonin kirjaa Kaikkeuden enkelit luin lentokoneessa, kun matkustin Reykjavikista Arlandan kautta Helsinkiin ja siitä edelleen Joen kaupunkiin. Olin tuolloin seminaarimatkalla Islannissa (muistaakseni vuonna 2002). Tuohon liittyy vielä aika hauska tapaus. Kun lähdettiin Reykjaviksita, vieressäni istui pari suomalaismiestä, jotka keskustelivat aika estottomasti, kun luulivat etten ymmärrä suomea. Heidän ilmeensä oli kyllä näkemisen arvoinen, kun he kirjan kannen nähtyään huomasivat minun lukevan suomenkielistä kirjaa...
Intouduin vähän tarinoimaan, mutta suonet sen? ;-)
Anna Elina: Kiitos sinullekin pitkästä kommentista, näitä on tosi mukava lukea!
VastaaPoista"Nunnat toi mulle voileipiä ja teetä." Tuo kuulosta kuin olisi suoraan jostain leffasta :D.
Ja nuo suomalaiset kirjankannet maailmalla on kyllä superjuttu, yleensä semmoinen hieman halveksiva katse (ööö en tietysti itse harrasta, kunhan ajattelin että voisi toimia ;) saa sikailijoiden huomion kääntymään itseen sen verran, että kirjan kansi tulee huomatuksi.
Mieleenpainuvia lukukokemuksia teillä kaikilla :)
VastaaPoistaMinä luen enimmäkseen kotona, mutta muistan, että opintomatkalla Tartossa luin kirjaa Dolores ja lentävä jalka.
Nuoremman pojan syntyessä sairaalareissu venyi viikon mittaiseksi. Siellä ehdin lukea mm. Sisko Istanmäen novellikokoelman Peili, sekä Anna-Leena Härkösen Heikosti positiivisen, joka muuten synnytyksenjälkeisessä hormonimyrskyssä itketti kovasti.
Ai niin, ja elämäni ensimmäisellä Provinssirock-reissulla kulutin aamupäivät auton takapenkillä lukemassa Raija Orasen Maan aamua :) Festariseuralaiseni olivat sitä mieltä, että se oli ehdottomasti väärin toimittu ;)
Voi kyllä! Muistan vaikka mitä kirja- ja paikkayhteyksiä. Ennen kuin menen niihin, on sanottava, että tuo Ekopop kuulostaa tosi mielenkiintoiselta kirjalta.
VastaaPoistaTässä muutamia omia paikkamuistokirjojani:
Majgull Axelsson: Huhtikuun noita. Juhannusviikko opiskelijakaksiossani Joensuussa. Kesäöiden ihmeellinen valo, yksi "elämäni kesistä" ja rankka, hyvä kirja.
Diane Setterfield: Kolmastoista kertomus. Joulukuu 2007, koti. Olin juuri fyysisesti toipunut yhdestä rankasta asiasta ja kirja oli ensimmäisiä, joita luin sen jälkeen.
Audey Nifferegger: Aikamatkustajan vaimo. Lentomatka Lontoosta Suomeen (aloitin kirjan Lontoossa).
F.H. Burnett: Salainen puutarha. Lapsuudenkotini riippukeinussa 10-vuotiaana.
Carol Shields: Rakkauden tasavalta. Ensimmäinen kesä omistusasunnossa Joensuussa.
Ian Rankin: Freshmarket Close. Mieheni (joka ei ole italialainen) asunnossa Bolognassa.
Virpi Hämeen-Anttila: Kolmastoista lapsi. Sairaalassa esikoisen syntymän aikaan.
Apua, täältä taitaa löytyä poikkeus näihin kirjan ja paikan yhdistelijöihin. Kovinkaan monesta lukukokemuksesta en muista paikkaa. Vain viime vuodelta tulee mieleen muutama kirja, mutta ne ovat niin lähimenneisyyttä, etten ehkä laske niitä mukaan. Sen sijaan yhdistän IHMISIÄ kirjoihin. Ja musiikkiin. Ja elokuviin. Eli siis niitä joiden kanssa olen tavalla tai toisella lukenut kirjan "yhdessä". Itse asiassa mieleen muistuu niin monta kirjaa, että taidan siirtyä oman blogin puolelle muistelemaan kaikkea luettua:)
VastaaPoistaIhania muistoja sulla!
VastaaPoistaMitähän mä keksisin? Ainakin Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa muistuttaa kesästä 2008, kun luin sitä Rodoksen rannoilla työpäivien jälkeen. Alexander McCall Smithin Naisten etsivätoimisto nro. 1:stä tulee myös mieleen Rodoksen pikkukivirannat ja syksy 2009. Ah :)
Hosseinin Leijapoikaa taas luin viime kesänä vanhempien luona. Silloin oli vain viikon verran kesälomaa.
Ja nyt tuli mieleen vanhempi muisto! Mary Higgins Clark on äitini yksi lempparikirjailijoista. Olin varmaan ysiluokalla ja pois koulusta, kun olin kipeänä. Silloin äiti ehdotti mulle Higgins Clarkin Kaksoset-kirjaa luettavaksi ja ahmin sen varmaan parissa päivässä. :)
Aivan mahtavia paikka-assosiaatioita!
VastaaPoistaTässä joitakin lukumuistoja:
Täällä Pohjantähden alla: Kourulan uimaranta Lappeenrannassa, heinä-elokuu, koivun alla maaten.
Dostojevskin Idiootti: viime kesältä, Seurasaaren nudistiranta, kuumalla kalliolla. Ranta oli tosi rauhallinen, aidattu ja mummovoittoinen, harmikseni huomasin lehdestä että se on tänä kesänä kiinni ja en tiedä aiotaanko se rakentaa uuteen uskoon. :(
Jorma Ojaharjun omaelämäkerta Tämä elomme riemu ja rikkaus: olin kesätöissä Pietarissa ja asioin pienessä suomalaisseuran kirjastossa. Puolet kesästä oli viileää ja sateista, puolet hehkuvaa hellettä.
Mahtava aihe :). Itselläni hyvin harvat kirjat assosioituvat paikkoihin, mutta enemmänkin musiikkeihin. Tapanani on usein kuunnella musiikkia taustalla lukiessani, ja tietyt kappaleet tuovat oitis mieleen tiettyjä kirjoja (tämän takia olen vähentänyt musiikin kuuntelua, osaa olla ajoittain rasittavaa =D ). Tälläisia ovat Ajan Pyörä -sarja kokonaisuudessaan, kun kerran yhden kirjan taustalla kuuntelin I'deesin Time -kappaletta. Sekä Harry Potter ja Azkabanin vanki, ja siihen assosisoituva Fiven "Don't wanna let you go". Ja samanlaisia kokemuksia myös ruuan suhteen, aina Annan nuoruusvuosia lukiessani tekee mieli Tupla-patukoita, kun kerran tuli sellaista nakerrettua kaverina ^^
VastaaPoistaMaija: Voi ei, voin vaan kuvitella tuon hormonimyrskyn. Ja ymmärrän kyllä että tyylisi aloittaa festarit aiheutti pientä kummastusta :).
VastaaPoistaKatja: Ihania assosiaatioita
sinullakin! Vau kun muistat noin kaukaisia, kymmenen vuotta sitten lukemiasi kirjoja noin tarkkaan. Tosin nyt kun näitä miettii niin itsellekin tulee aina vaan enemmän mieleen :).
Sonja: Oho, ihmiset ja musiikki on kyllä jännä yhdistelmä kirjoihin! Minä en voi sanoa muistavani juuri kumpiakaan kirjoihin yhdistettynä, ehkä siksi että yleensä tulee luettua yksin ja ilman musiikkia...
Ioanna: No sinulla on nyt sitten Hosseinit selvästi kesäkirjoja :). Higgins on minulle ihan vieras, pitäisikin oikeastaan tutustua...
VastaaPoistaSalla: Oho, no aika vaihtelevia paikkoja muistuu mieleen sinullakin! Ja hienoja kesälukupaikkoja selvästi.
Susa-Ii: Haa tuo ruokajuttu on kyllä hyvä :). Musiikki minulta jää yleensä lukiessa kuuntelematta, kun en sitten oikein osaa päättää keskittyäkö musiikkiin vai kirjaan.
En kauhean hyvin muista missä mitäkin olen lukenut, mutta yksi vähän samantapainen juttu tulee mieleen. Tuntui hauskalta, kun viime talvena aukaisin Perez-Reverte´n Yhdeksännen portin, sieltä pöllähti hiekkaa välistä. Muisto Barcelonasta, luin sitä siellä tuulisella hiekkarannalla.
VastaaPoistaKävin äsken tarkistamassa, hiekkaa on siellä vieläkin jäljellä. Suljin kirjan ja tosi varovasti nostin takaisin hyllyyn, kuin aarteen.
Itselleni tuli muistoja paikoista ja kirjoista, joten ajattelin jakaa itsekin pari muistoa. On todella hauska lukea muiden muistoja, ne ovat niin yksilöllisiä. On ihana ajatella, kuinka kirjoilla voi olla muutakin elämää kuin se mitä kansien välissä tapahtuu.
VastaaPoistaHarry Potter ja Feeniksin killan luin osittain kodin vessan lattialla. Aina kun luen kirjan loppuun, tulee mieleen vessan viileä lattia ja pesukoneen hurina.
Kirjallinen piiri perunankuoripaistosten ystäville taas muistuttaa minua Riiasta, hotellin ikkunalaudasta ja kuplivan jännittävästä tunteesta, kun noustaan ilmaan.
Erja: Hiekka kirjan välissä kuulostaa hyvältä! Mulla joku kirja haisee aurinkorasvalta ja sekin muistuttaa mukavasti menneestä lomasta...
VastaaPoistaAdara: Vessan lattiakuulostaa vähän eksoottiselta, toivottavasti siihen ei liittynyt mitään sairastamista. Viileä lattia olisi kyllä silloin ollut hyvä...
Heti tuli mieleen Eddingsin Belgarionin taru, jota luin aina matkalla mummolaan. Vieläkin, kun itse ajelen samaa reittiä näinä päivin, muistan sen tunnelman. Follettin Taivaan pilareita luin raksakesätyön ruokatunneilla. Ruiz Zafonin Tuulen varjon sain luettua kaverin mökillä yhtenä juhannuksena muiden juhliessa ympärillä. Taisin olla tosi sosiaalista seuraa ;). Perez-Reverten Etelän kuningattaren luin anopin ullakkokamarissa eräällä joululomalla.. Ja viimeisimpänä Daphne du Maurierin Rebekka viime kesänä pihalla aurinkotuolissa maaten. Matkasin Englannin rannikoille hetkessä. Tämä olikin hauska aihe!!
VastaaPoistaTeresita: Nyt tuli mieleen, minäkin olen "sosiaalisesti" uppoutunut johonkin, taisi itse asiassa olla Stieg Larssoniin, toissa juhannuksena... Belgarionin taru ja matka mummolaan kuulostaa myös hauskalta yhdistelmältä :).
VastaaPoistaMuistan paljon ja hyvin, ja tämä on ihana aihe! Jos sallit, teen tästä postauksen blogiini, tietenkin linkittäen tänne ja antaen kunnian sille, jolle se kuuluu. :)
VastaaPoistaKaroliina: Tee ihmeessä, luen näitä mielelläni lisää!
VastaaPoista