Kirjoista Berliiniin muuttivat...

Kirjojen massa-adoption jälkeen niitä jäi vielä vanhempien varastoonkin. Lähtiessäni kerroin tietysti tarkasti, mihin kirjat olin jättänyt, ja painotin, että niitä saa, suorastaan pitää, tuoda muutama mukanaan kun syksyn pimetessä tulee käymään. 

Ajatus matkasta ja kuukausien oleskelusta ilman kirjoja vaikutti kuitenkin jo ajatuksena niin ahdistavalta, että muutama oli tungettava pakaaseihin heti.. Nyt kassien purkamisen jälkeen täytyy todeta, että 2 x 23 kg ruumalastiin ja ehkä ihan vähän ylipainoisiin käsimatkatavaroihin mahtuu kyllä aivan hämmästyttävän paljon tavaraa. Tai hei, tämä on sitä kuuluisaa priorisointia...

Kirjat pääsivät mukaan seuraavilla kriteereillä:

Jo Nesbon Punarinta on juuri aloittamani Harry Hole -sarjan kakkososa. Onneksi oli käynyt niin hyvä tuuri, että olin joskus aikoja sitten hamstrannut Punarinnan pokkariversion antikvariaatista, eikä minulla siis ollut kiusausta ryöstää kirjaa mukaan vanhempien viiden ensimmäisen kirjan uudesta kokoelmasta.

Hilja Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiili on alun perin bongaus kirjaston poistopöydältä. Kirjasta tulee tietenkin mieleen Turun Tildan blogi, mutta onhan Valtonen ilmeisesti lukemisen arvoista muutenkin. Olen muuten haudutellut pitkään dystopiavertailun kaltaista opettajavertailua: Siinä verrattaisiin Nuoren opettajattaren varaventtiiliä Kotiopettajattaren romaaniin. Koska kotiopettajattaren romaani minulla oli vain kovakantisena ja sen taitaa saada jo ilmaiseksikin lukulaitteille, jäi se kuitenkin kasasta nyt pois. 

Italo Calvinon Kosmokomiikan koko nousi yhdeksi sen suurimmista ansioista mukaan lähteviä valittaessa. Edellisen Calvino -luvun jälkeen jäi jotain hampaankoloon, joten siksikin ajattelin lukea vielä miehen klassikkoteoksen.

Takeshi Kaikon Kesän pimeys on lahja veljeltä, ihan kuten Paulo Coelhon Alkemistikin. Molemmat kirjailijat ovat minulle ennestään tuntemattomia, tosin Coelhoon minulla on huono asenne jo valmiiksi. Luin jostain kuvauksen "vähän limainen mies, jolla on taakse suitut hiukset, kertomassa itsestäänselvyyksiä suurina tarinoina takan edessä nuorelle tytölle" enkä ole päässyt mielikuvasta vieläkään irti. En ole kyllä rehellisesti sanottuna hirveästi yrittänytkään. Kesän pimeyden lieveteksti oli aika erikoinen, enkä vielä ihan tiedä mitä saan kirjasta irti.

Johanna Sinisalon Linnunaivot lunasti paikkansa jopa kovakantisena, ihan vaan siksi, että olen pitänyt Sinisalosta aiemmin niin paljon. Oikeastaan yritin myös valita mukaan suomen kielistä suomeksi kirjoitettua kaunokirjallisuutta, mutta lopputulos niiltä osin on aika surkea kuten näette. Sinisalo puolustaa kuitenkin paikkaansa siksikin.

Mukaan pääsivät myös kaikki lukemattomat pokkari-Murakamini. Jätin tosi katkerana 1Q84:n taakseni: Olin lukenut ensimmäisestä, tai 1 ja 2 osasta puolet, ja 3 osa odottaa koskemattomana. Jäin aina odottamaan kirjan arvoista uppoutumishetkeä, jota ei koskaan tullut. Kirjat olivat niin painavia, että niiden tunkeminen kovakantisina laitoksina mukaan olisi ollut vielä sulempaa hulluutta kuin seuraavan kuvan raahaukset.

Myös The Lord of the Rings -boksin olen saanut lahjaksi veljeltä. Kirja on tuttu ja turvallinen, ja koska kaikki muut kirjat ovat minulle uusia, myös jokin tuttu ja turvallinen puolustaa paikkaansa. 

Tuo Song of Ice and Fire taas lähti mukaan ristiriitaisin tuntein. Ai miksikö? No, se on painava ja kaiken lisäksi tietenkin Kindle Storesta olisi saanut neljä ekaa osaa sopuhintaan. Kivakiva... Otin mukaan silti, koska pystyin. 

Ipadissa on tietysti myös pari kirjaa, niistä joku toinen kerta

Toisinaan...

...ympärillä tapahtuu paljon sellaisia asioita joita ei tarvitsisi. Joita ei ymmärrä. Toiset epäreiluja ja toiset väistämättömämpiä. Eikä niille itse silti voi yhtään mitään. Sureminen ei ole sama asia kuin myötätunto, eikä ensimmäinen välttämättä auta yhtään ketään. 

Etukäteenkään ei kannata murehtia mitään, koska silloinhan saattaa murehtia turhaan, tai pahimmassa tapauksessa joutuu suremaan kahdesti.  


Näissä tunnelmissa halusin hetkeksi irrottaa ajatukset jonnekin ihan muualle. One day oli päässyt naulakon alla olevan kirjakasan päällimmäiseksi, ja sieltä se kirkui vähän turhan nuhjaantuneena uutena ostetuksi ja ei-luetuksi kirjaksi. On se sentään saanut jo matkustaa Kaliforniaan, tutustua sandiegolaiseen hiekkarantaan ja vakuuttaa minut ensimmäisellä 27 sivullaan kirjailijan älykkyydestä. Tänään löysin samaiselta sivulta kirjanmerkkinä Las Vegasin hotellista napatun muistivihon sivun.

"Living in her University town felt like staying on at a party that everyone else had left, ..." s. 20

Sopivasti varjoon jäänyt parveke ja jääkaappiin jemmattu shandy. Hmm, miksi muut valmistajat ei purkita noita valmiiksi? Jos joku ehdotta ihan vaan oluen ja spriten sekoittamista, niin totean heti, että on käytössä, mutta valmiiksi purkitetut shandyt säilyvät paljon paremmin jääkaapissa vain minun käyttööni. 

Mitä One Dayhin tulee, niin ensimmäisten 50 sivun jälkeen olen aika vakuuttunut. Ei, tämä ei ole liian imelää enkä ole vähään aikaan lukenut minkään kirjan jokaista lausetta näin tarkkaan. Haluan tietää miten tässä käy. Kirjeen kohtalosta lukiessani teki mieli repiä hiuksia ja kysyä miksi, voi miksi, ja miten, voi miten olisi käynyt jos... 

Globalia -ohitus ja helmikuun suunnitelmia

Kirjablogit täyttyivät eilen listoista vuoden 2011 parhaista käännöskirjoista. Minä en julkaissut listaa, koska niistä muutamasta hassusta lukemastani vuonna 2011 suomeksi käännetystä kirjasta ei oikein noussut kärkeä esiin. Jostain syystä näytän lukevan kotimaisia uutuuksia hyvää vauhtia niiden ilmestymistahdin mukaan, mutta käännöksillä on enemmän "sitten kun ehtii" -tilanne.  Välitöntä muutosta ei ole näköpiirissä, kun mielenkiintoisia vanhempiakin kirjoja näyttää löytyvän koko ajan lisää. 

Olen kuitenkin kurkkinut muiden Globalia -listoja ahkerasti, ja näköjään useammalta hyvillä perusteluilla listalta löytyvä Vieras kartanossa päätyi jo kirjaston varaujonon jatkoksi.

Helmikuussa on kirjarintamalla tiedossa kaikenlaista: Aion startata maailmanvalloitus- ja scifi-haasteen kunnolla ja kertoa piakkoin vähän laajemmin siitä, miksi minun mielestäni jokaisen kannattaisi lukea scifiä tai miksi ainakin minusta sitä kannattaa lukea. 

Ihana pitkä Murakami on edelleen kesken, taidan napata jostain välistä muutaman tunnin yhtenäistä lukuaikaa. 

Olen myös suunnitellut uutta Huxley vs. Orwell -postauksen kaltaista kirjavertailua, tosin nyt ihan eri tyylilajin teoksilla. Tammikuun luetuistakin tulee tietenkin kooste jossain vaiheessa. 

Aurinkoista helmikuuta!

Kirjakevät! Lukeminen ei uhkaa loppua maailmasta, vieläkään.

Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina perinteisen kevään kirjojen listauksen. Helsingin Sanomien lista on puolivuosittainen merkki siitä, että kustantamojen uutuusluetteoita kannattaa alkaa selata toden teolle. Näin kävi viime syksynäkin. Kaikkia keväällä julkaistavia romaaneja HS:n listasta tuskin löytyi, ja kaikista ei saa pelkästään lyhyen kuvauksen perusteella kiinni. Silti joukosta nousi esiin monta taatusti lukemisen arvoista kirjaa. 

Ihan inhimmillisistä syistä suurimman huomion minulta taitavat saada nyt Gummeruksen kirjat: ko. kustantamon uutuusluettelo on ainut, joka minulla on paperisena.

Joka tapauksessa, vaikka tulossa on vain kirjakevät eikä yleensä paljon runsaampi kirjakevät, luulen, että meillä helposti alkaa näyttää tältä:

Näin siis, jos meillä olisi jättimäinen kirjahylly. Todennäköisempi skenaario onkin alempi:

Mutta, sitten kirjoihin. Kursivoimattomat lauseen luonnehdinnat ovat sunnuntain (15.1.2012) HS:stä tai kustantamojen esittelyistä poimittuja. 

Olga Togarczuk: Vaeltajat. Otava. Nainen jättää perheensä asuakseen metrojunissa. Kuulostaa kiehtovalta. Ja omituiselta. Siis hyvältä.

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike. Roolihahmon toinen kokoelma. WSOY Luin Mielensäpahoittajan viikonloppuna (postaus siis pian tulossa) ja juhuu, juttuja kyllä lukee mielellään lisääkin.

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja. Fantasia- ja scifi-kirjoituskilvan voittaja. Teos Kirjan teemana on mm. veden puute mikä jostain syystä tuntuu virkistävältä skenaariolta. Katsotaan millainen kokonaisuus ympärille on synnytetty. 

Chileläisen Hernán Rivera Letelierin Siltala(s. 1950) romaani Elokuvankertoja kertoo lumoavan tarinan tytöstä, jonka köyhä työläisperhe lähettää elokuviin. Kun tyttö sitten palaa kotiin, kertoo hän näkemänsä elokuvat koko perheelle – ja ennen pitkää koko kaivoskylän yhteisölle. (helmikuu)

Jennifer Egan: Aika suuri hämäys. Tammi. Kirjan rakenne kuulemma muistuttaa Facebookkia. Tämä kuulostaa niin omituiselta, että pakkohan tähän on sitten tutustua...

Marian Keyes: Peiton alla, Tarinoita kirjailijaelämästä. Tammi. Ilmeisesti jonkinlainen faktapohjainen tarinakokoelma. Ehkä tätä ei ole suomennettu lyhentäne? Keyes osaa kirjoittaa, haluan tutustua.

Téa Obreht: Tiikerin vaimo. Romaani huhuista, joista kasvaa myyttejä. WSOY Tästä oli sunnuntain Hesarissa pitkä juttu. Tai oikeastaan kirjailijasta. Silti, vakuutuin.

Turkka Hautalaa: Kansalliskirja. Tarinakokoelma vie tunnistettaviin hetkiin. Gummerus. "Turkka Hautalan Suomea asuttavat muuttokatokylien viimeiset nuoret, kahviloiden murahtelevat ukot ja kiitospaidassa lätkäpeliä hakkaavat kiinalaiset naapurit." Tuon kuvauksen jälkeen oli selvää, että tämä pitää lukea. 

Hannu Rajaniemi: Fraktaaliruhtinas. Kvanttivarkaan seuraaja. Gummerus Tämä on tietysti itsestään selvä valinta kevään listalle The Quantum Thiefin jälkeen. Katsotaan kumman kieliversion saan ensin kiinni...

Vladimir Nabokov: Naurua pimeässä, Gummerus. En ole vielä lukenut Lolitaakaan (se on edelleen pinossa...), mutta Gummeruksen luettelon esittelytekstiin oli ujutettu lause "Tässä kirjassa on yksi kirjallisuuden huikeimmista lopukohtauksista." Luuletteko, että tuollaisen kuvauksen jälkeen malttaisi jättää lukematta?

Gene Wolfe: Kiduttajan varjo. Uuden auringon kirja 1. Gummerus Tämä löytyy itse asiassa omastakin hyllystä - englanniksi. Olen vältellyt sen lukemita vähän samoista syistä joilla sitä Gummeruksen luettelossa niin mielenkiintoisesti kuvataan: "Teos on allegorisen tarinankerronnan mestariteos, joka hakee kielellisessä ilmaisussa vertaistaan. Wolfe on monimutkainen kielilabyrinttien ja maailmojen rakentaja, joka kuvaa luomiaan henkilöitä ja maailmoja harvinaisella lämmöllä ja viisaudella." Vaikuttaa aikamoista keskittymiskykyä vaativalta. 

Gummeruksen nuorten kirjojen puolelta nousi vielä muutama yllätys: 

Michael Morpurgo: Sotahevonen. Hevosen silmin kerrottu tarina sodasta. Tästä kirjasta on tullut jo elokuvakin, jonka pitäisi olla ensi-illassa juuri nyt, tammikuussa.

Damien Dibben: HIstorian vartijat, Myrsky nousee. Aikamatkailua, salaseuroja, Lontoota ja Ranskaa.

Siinäpä ne. Kaikkia ehdin tuskin lukea, vaikka olen suorastaan yllättänyt itseni syksyn uutuuksien kanssa - ja hyviä ne ovat kyllä olleet! Minulla on kova lukuinto juuri nyt muutenkin, postausvuoroa odottaa jo kokonaiset kolme luettua kirjaa. Lähipäivinä vuorossa onkin paitsi mielensä pahoittamista, myös haasteita energian tuotannossa ja erään kanin matka ympäri Suomea.

Kuvat täältä ja täältä.

Vuoden parhaat ja lukutoukan kirjahaaste 2011

Kyllä, 2011 lukemisten pohtiminen todella jäi loppiaiseen ja ylikin. Mielestäni on kuitenkin kiva pohtia (ja lukea muiden pohdintoja!), sitä, mitä menneenä vuonna tulikaan luettua, ja varsinkin, mitä näin jälkikäteen ajateltuna todella kannatti lukea.  Edellisen vuoden muistelmat löytyvä täältä. Tässä siis pikakelaus vuodesta 2011 samaan tapaan!

Pitkän viikonlopun kunniaksi tästä tulikin varsinainen megapostaus, sillä samasta postaukessa on myös vähän lukuspekulaatiota vuodelle 2012 ja osallistumiseni Lukutoukan katsaus vuoteen 2011 -haasteeseen.

Aurinko, kiitos näyttäytymisestä vapaapäivänä.

 

Vuoden kirjailijalöytö Aloitetaan helpoilla. Ehdottomasti Pasi Ilmari Jääskeläinen. Luin kaikki kolme kirjaa (kaksi romaania ja novellikokoelman) vuoden 2011 aikana. Harjukaupungin salakäytävät täällä, Lumikko ja yhdeksän muuta täällä ja suosikkini eli novellikokoelma Taivaalta pudonnut eläintarha täällä.

Vuoden kauhu Luin taas vähän kauhua, mutta huh, olipa sitäkin parempaa. John Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen ei ratsastanut pelkällä kauhulla, vaan juonella.  

Vuoden fantasia Pidän fantasiasta, joten miten ihmeessä olen lukenut sitä 2011 niin vähän? Blogisavut on tainneet viedä mennessään... Paras fantasia 2011 oli minulle Richard Adamsin Ruohometsän kansa. Ei miekka ja lohikäärme -menoa, mutta löytyy fantasiahyllystä. 

Vuoden scifi Mietin, voinko valita monta, ja sitten tajusin, että tottahan omassa blogissaan voi valita ihan mitä tahansa ja millä kriteereillä tahansa... Hatunnosto tässä sarjassa siis sekä David Eaglemanin kirjalle Tarinoita tuonpuoleisista että Mary E. Pearsonin nuortenkirjaksi luokitellulle teokselle Kuka on Jenna Fox?. Eaglemanin pienet tarinat todella ihastuttivat minua, Pearson taas kirjoitti aiheesta joka on nykyisin todella vaikea, eli lähitulevaisuuteen liittyvää scifiä. Tarina on muuten vähän Ishiguron Ole luonani aina -tyylinen, mutta en vihjaile enempää.

Vuoden opetus Edellisessä vuosikoosteessa kerroin että pysyn kaukana Cecelia Ahernista, nyt opin sitten välttelemään Emily Giffiniä.

Vuoden pettymys Hmm, no se Totta... Toisaalta ehkä se ei ollut kamala pettymys, kun en pitänyt Rajastakaan.

Vuoden kiitokset Kiitokset taas muille bloggaajille JA Kirjamessujen yhteydessä bloggaajamiitingin järjestäneelle Avaimelle!
 

 Entäs nyt, 2012?

Ensimmäinen lukutavoitteni, tai -toiveeni vuodelle 2012 on se, että luen entistä monipuolisemmin. Vaikka en nytkään (mielestäni) esimerkiksi hyljeksi eri genrejä, toivon lukevani enemmän kirjoja ympäri maailmaa. Tähän saakka lukemani kirjat ovat enimmäkseen angloamerikkalaisessa maailmassa syntyneitä. Kirjallinen maailmanvalloitus on monen vuoden projekti, joten parempi aloittaa se mahdollisimman pian :). Tästä innostuneena lainasin jo kirjastosta yhden saksalaisen ja yhden portugalilaisen teoksen. 


Toiseksi, ensimmäiseen liittyen: Toivon, että luen entistä enemmän kirjoja. En vain siksi, että olisi siistiä sanoa lukeneensa vaikka sata kirjaa vuodessa tai kokisin itseni jotenkin paremmaksi ihmiseksi, vaan koska loistavia kirjoja on ja ilmestyy koko ajan niin paljon, että haluaisin tutustua niistä paljon nykyistä suurempaan osaan. 

Lisäksi Raijan Taikakirjaimet -blogin science fiction -haasteseen otan tietenkin myös osaa! 

Lukutoukan katsaus vuoteen 2011-haaste

Minäkin nappasin Järjellä ja tunteella -blogista Susan laatiman katsaus vuoteen 2011 -haasteen.


1. Minkä lukemasi kirjan olisit toivonut löytäväsi juuri joulupaketista tänä vuonna, ellet jo olisi lukenut sitä?
Kjell Westön Älä käy yöhön yksin. Luin sen jo tammikuussa, mutta muistan kirjan edelleen olleen erittäin, erittäin hyvä. Myös Laylan olisin halunnut löytää paketista, ellen olisi sitä jo lukenut


2. Mitä kirjaa suosittelisit ystävälle, joka ei ole lukenut paljoa, mutta kaipaisi lukuelämyksiä?
Vettä elefanteille. Selkeä, mukaansa tempaava tarina. Jos kestää surullisempia ja lähemmäs tulevia ihmiskohtaloita, Layla.


3. Mikä kirja sinun teki mieli jättää kesken ?
Uh, no ainakin se Emily Giffinin Rakkaus lainassa.



4. Mikä kirja sai sinut vuodattamaan kyyneleitä?
Ei muistaakseni mikään, mutta John Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen ja Johanna Sinisalon Enkelten verta olivat seisauttavimmat.

5. Minkä kirjan lukemista odotit ennakkoon eniten?
Hmm... Varmaan Sinisalon Enkelten Verta. Luin aika paljon vanhempia kirjoja jotka olisin voinut lukea muuten milloin vain.



6. Mikä kovasti pitämäsi kirja sai mielestäsi aivan liian vähän näkyvyyttä ja ns. blogisavuja?
Hmmm... Luin tosiaan aika paljon myös vähän vanhempia kirjoja, joiden ei niin voi olettaakaan saavan blogisavuja, joten tähän en osaa sanoa mitään.



7. Mikä kirja oli suurin pettymys?
Sanoisin, että Riikka Pulkkisen totta, jos en olisi suhtautunut siihen niin nuivasti jo etukäteen. Sanonkin, että Peter Hoegin Lumen taju: En jotenkin vaan oikein tajunnut, ja olin niin luullut pitäväni siitä.



8. Minkä kirjan ottaisit ainoaksi kirjaksi autiolle saarelle uudestaan...ja uudestaan luettavaksi?
Haruki Murakamin The Wind-up Bird Chroniclen. Paksu ja vähän monimutkainen kirja. Toinen vaihtoehto olisi Hal Duncanin Vellum: Siinä ainakin haastetta riittäisi.

9. Mikä kirja herätti sinulla eniten halua keskustella kirjan tapahtumista ja henkilöistä?
Hmm.. Vaikea sanoa mistä halusin keskustella eniten, Tervon Laylasta ja Remeksen Teräsleijonasta tuli keskusteltua, koska ne oli luettu myös perhepiirissä. Nälkäpeli-trilogian kanssa sama juttu. Sinisalosta olisin voinut keskustella enemmänkin.
 


10. Minkä kirjan sulkisit aikakapseliin avattavaksi sadan vuoden päästä täällä Suomessa?
Kari Hotakaisen Jumalan sanan.


11. Mistä kirjasta haluaisit nähdä elokuvan, ellei sitä jo ole tehty?
Luulen, että Kuka on Jenna Fox -kirjasta tulisi loistava, Ishiguron Never Let Me Go:n kaltainen elokuva. Ja hmm, Nälkäpeleistähän elokuva onkin ihan pian tulossa. Vellumin toteutus taas tietysti olisi taatusti erittäin mielenkiintoinen ;).


12. Minkä kirjan ns. jälkimaku oli niin voimakas, että mietit sitä vielä pitkään viimeisen sivun kääntämisen jälkeenkin?
Tähän(kin) on pakko nimetä useampi: David Eaglemanin Tarinoita tuonpuoleisista, Pasi Ilmari Jääskeläisen Taivaalta pudonnut eläintarha ja vielä John Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen.
 


13. Mikä kirja oli suurin yllättäjä hienon lukukokemuksen myötä?
Jääskeläinen oli minulle ennestään ihan vieras, ja luin häneltä tänä vuonna kolme kirjaa, jotan yksi yllätyspiste sinne. Toisaalta Tervon Layla myös ihan todella yllätti.


14. Mistä kirjasta et muista enää paljoakaan, vain lähinnä tunnelmia ja pätkiä sieltä täältä tapahtumista?
Tammikuussa luettu Ruohometsän kansa. Erinomainen kirja sekin!


 15. Mitä kirjaa suosittelisit eniten muille kirjablogisteille?
Olen ennalta-arvattava ja suosittelen ihan vaan "kaikkea Murakamilta".

Löydätkö seuraavan lempikirjasi?

Olen jo vähän aikaa halunnut (taas) säätää blogin ulkoasua, joten muutosprosessi saattaa vielä jatkua... Itse asiassa ihastuin bloggerin tarjoamiin uusiin dynaamisiin malleihin (katso vaikka http://www.aamuvirkkuyksisarvinen.blogspot.com/view/magazine), mutta kyseiset mallit näyttävät hävittävän sivupalkin linkin, mikä tietysti taas on korvaamaton menetys. Pohdinnat jatkuvat.

Kuva ei liity mihinkään, mutta kuvat ovat kivoja.

Sain eilen Ilkka Remeksen Teräsleijonan päätökseen. Vauhti oli taas kova ja Remes ajankohtaisempi kuin koskaan, mutta siitä lisää lähiaikoina. Siihen saakka voitte vaikka tutkia, löytyisikö tämän hauskan kaavion avulla teidän seuraava lempikirjanne. 

Mukavaa viikon alkua!

Kuukauden tilinpäätös: Syyskuu

Kuukausi on taas ohi, mutta olenpahan seitsemää erittäin hyvää lukukokemusta rikkaampi. Luetuthan olivat siis:

Anne Leinonen ja Miina Supinen: Rautasydän
David Eagleman: Tarinoita tuonpuoleisista 
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Taivaalta pudonnut eläintarha
Tauno Tiusanen: Narutettu sukupolvi
Dmitri Gluhovski: Metro 2034 
Jarkko Tontti: Sali 
Mika Waltari: Vieras mies tuli taloon ja Fine van Brooklyn 

Vaikka aikaisemmin ajattelin, että olisi vähän hassua nostaa esiin jonkinlainen kuukauden voittaja, niin oikeastaan hetken miettiminen on selkiyttänyt ajatuksia. Nyt, aivan kuun lopussa, vahvimmalta lukukokemukselta tuntuu  Pasi Ilmari Jääskeläisen novellikokoelma Missä junat kääntyvät. Vaikka hullaannuin kovasti myös Tarinoita tuonpuoleisista -kirjasta, Jääskeläisen novelleihin uskon palaavani vielä monta kertaa.

Nyt minulla on kesken harvinaisen monta kirjaa: Tulen ja jään laulu (Song of Ice and Fire) -sarjan ensimmäinen osa Game of Thrones, jota luen yleensä iltaisin sängyssä. Luen siis yleensä noin 10 sivua kerralla ennen kuin nukahdan, mutta koska olen katsonut kirjan perusteelta tehtyä sarjaa pidemmälle kuin olen lukenut kirjaa, se ei haittaa. Kirja on siksikin rauhoittaavaa sänkylukemista, että sitä ei ole pakko lukea eteenpäin jotta tietäisi, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ovela nukahtamissuunnitelma, eikö?

Toisena kirjana menossa on John Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen. Sain Facebook -tykkäyksellä ansaitun ja pitkään hyllyssä lojuneen kirjan aloitettua, kun huomasin, että kirjan perusteella tehty amerikkalainen elokuvaversio on pian, itse asiassa muistaakseni jo viime tai tällä viikolla, tulossa vuokrattavaksi. Jo vähän yli 100 sivun perusteella on kuitenkin selvää, että tässä Lindqvistissä tapahtumat ovat sen verran kamalia, että elokuvana en niitä pysty katsomaan. Odotan kuitenkin jo kovasti, että saan luettua kirjan loppuun ja pääsen kertomaan siitä teille.

Kolmas kirja on akuuttiin hömpäntarpeeseen lainattu Marian Keyesin Enkelit. Kyllä, Keyesiä suomeksi vaikka niin kesällä petyin lyhentäen suomentamiseen... Kirjaston hömppä- eli romantiikka -osasto oli kuitenkin niin tyhjä että valinnanvaraa ei kamalasti ollut ja tähän oli tartuttava. Ensimmäisen 100 sivun perusteella hyvä valinta kuitenkin tämäkin.

Jotta hyllyssä pitkään lojuneet kirjat eivät vieläkään tulisi luetuksi (kyllä, K-blogin Riittävätkö oman hyllyn kirjat? -keskustelu ON mielenkiintoinen...), Suomalaisesta Kirjakaupasta tuli eilen mukaan Jari Tervon uutukainen Layla, Johanna Sinisalon Enkelten verta oli saatu kirjastossa lainauskuntoon ja Vladimir Nabokovn Lolita jonka olen tosi pitkään halunnut lukea huusi "En ehkä enää ole täällä ensi kerralla kun tulet käymään" ja hyppäsi kirjaston esittelyhyllystä syliini.

Siinä siis varmaan aika pitkälti ensi kuun sisältö. Niin, ja uusi Remeshän ilmestyy torstaina... Senkin luen varmasti lokakuussa, kunhan se perhepiirissä ehtii tähän talouteen asti. 

Kirjasyksy on täällä!

Kirjasyksy voitiin mielestäni julkaista korkatuksi viikko sitten lauantaina, kun Helsingin Sanomat julkaisi - melko kattavan - listan syksyn kaunokirjallisista uutuuksista. Minä olen korjannut satoa viime viikon lopulla luetun Kari Hotakaisen Jumalan sanan verran. Myös jo aiemmin julkaistu Matt Haigin Radleyn perhe on jo luettu.

Nyt kuitenkin se jo aiemmin uhkaamani vähän tarkempi katsaus jos nyt ei syksyn aikana luettavista kirjoista, niin kirjoista, jotka haluaisin lukea syksyn aikana. Kertoohan sekin jotain, kai...

Esikoisteokset:

Esikoisista en osaa sanoa oikein mitään. Mielenkiintoisimpana kirjana nousi esiin Tapio Tuomaalan Luonnonmukaista, HS:n mukaan on  "Kuvaus maailmasta, jossa luontoarvot on nostettu ykköseksi." Kustantaja Nordbooks on minulle ennestään ihan tuntematon. Kuvauksesta tulee mieleen Will Fergusonin kirja Onni TM joka onnistui aikanaan hauskuuttamaan minua muutamien hyvien naurujen verran. Lietsoisin muuten tätä pikkukustantamoa heti vähän hanakampiin markkinointitoimiin: Kustantamon sivuilla on pitkä kirjailijaluettelo, mutta sieltä ei löydy Tuomaalan nimeä, saati sitten minkäänlaista kirjailijaesittelyä. Urkkimishaluista lukijaa tietysti kiinnostaisi...

Kotimainen kirjallisuus:
Kristina Carlson: William N. Päiväkirja. Kuvaus suomalaisesta tiedemiehestä 1890-luvun Pariisissa. Otava - Pariisi ja menneisyys. Kuulostaa hyvältä. 

Antti Eronen: Talvi. Perheen kokemukset ydinsodan jälkeen. Myllylahti. - Mennään nyt sitten Nälkäpelin ykkösosan jälkeisissä tunnelmissa, lisää tuhottua maailmaa... 

Anne Leinonen ja Miina Supinen: Rautasydän. Yksinhuoltajan arjen sekoittaa rautakauppaan ilmestyvä mies. Helsinki-kirjat. - Blogiarviot saivat kiinnostumaan. Sitäpaitsi Supinen on vähintään ihan jees. 

Inna Patrakova: Naapurit. Leppästen mökkinaapuriksi muuttaa uusrikas venäläinen perhe. Helsinki-kirjat. - Olen ihan varma että tätä lukiessa nauran monta, monta, monta kertaa, ja varmasti ihan vain siksi, että tunnistan liian monta kohtaa faktaksi vaikka olisivat kuinka keksityn kuuloisia. Varmasti lukuun.

Johanna Sinisalo: Enkelten verta. Mehiläisten katoaminen merkitsee tuhoa. Teos - Sinisalo. Pakko lukea.

Jarkko Tontti: Sali. Yksi kuntosali yhdistää kolmea ihmistä. Helsinki-kirjat. - Olen lukenut tästä muistaakseni pidemmänkin esittelyn ja tämä kuulosti sen perusteella kiinnostavalta.

Kjell Westö: Halkeamia. Westön valikoituja tekstejä vuosilta 1986–2011. Otava Sprickor. Valda texter 1986–2011. Söderströms - Vähän kuten Sinisalo, mutta Westö. Pakko lukea.

Kotimaisen kirjallisuuden listaa lukiessa tuli muuten semmoinen huah, onpa sotajuttuja -olo. Traumat on käsiteltävä, mutta miten paljon näissä enää on mitään uutta? Pitäisi varmaan lukea niin tietäisin, mutta nyt jää tuon sota-aiheen takia aika monta kirjaa lukematta.

Käännöskirjallisuus:

Katie Arnoldi: Kehonpalvoja. Kehonrakentaja Aurora haluaa unelmavartalon. Helsinki-kirjat - Toinen kuntosalikirja listassa, mutta kiinnostaa.

Charles Baudelaire: Pahan kukat. Antti Nylénin suomennos vuoden 1861 laitoksesta. Sammakko - Olettekos ikina yrittäneet löytää tätä kirjaa? En ole kummoinen sijoittaja, mutta jos tästä tulee yhtä hankala saada kuin se on viime vuodet ollut, niin sanoisin, että kannattaa ostaa koko rahalla. Olen etsinyt tätä isälleni lahjaksi, mutta lähimmät kosketukset tähän ovat olleet yksi Mikkelin maakuntakirjaston risainen kaukolainattu versio ja Edinburghista ostettu pokkari jossa runot ovat ranskaksi ja englanniksi. Divareissa tämän perään kysellessä on vain katsottu säälivästi ja kerrottu että "vaikea saada, kovin vaikea saada, ne kyllä menee heti jos niitä tulee".

Mihail Bulgakov: Morfiini ja muita novelleja. Valikoima novelleja. Savukeidas - Bulgakov on tehnyt jonkinasteisen vaikutuksen kirjalla Saatana saapuu Moskovaan. Aika kovat odotukset tälle siis. 

Hal Duncan: Pako Helvetistä! Neljä syntistä päättää paeta Helvetistä. Like - Duncan! Ensin pitää kyllä lukea Ink. Mutta kuka muu kuin Duncan keksii kirjoittaa paosta Helvetistä? Ja kiitos jo etukäteen suomennoksesta, saatan ymmärtää tästä jotain enemmän kuin keväällä lukemastani Vellumista.

David Eagleman: Tarinoita tuonpuoleisista. Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Avain - Tämä on nerokas. Siis ihan todella. Kirjailija on neurotieteilijä ja "Teos valittiin mm. The Guardianin, The Chicago Tribunen ja Barnes and Noble -kirjakaupan Vuoden kirjaksi 2009." Olen lukenut ensimmäisen novellin, ja siis tämä on loistokas. Outoa, mutta olen miettinyt ihan samankaltaisia juttuja itsekin. Todennäköisesti erittäin innostunut arvostelu siis tulossa piakkoin!

Neil Jordan: Ilmetty. Romaanihenkilö kohtaa sattumalta kaksoisolentonsa. Like - Tämä ihan vaan kuulostaa hauskalta. Ja Like on julkaissut paljon hyviä kirjoja. 


John Ajvide Lindqvist: Kultatukka, tähtönen. Tarina ystävyyden kauhistuttavasta voimasta. Gummerus. - Olen lukenut Lindqvistiltä Kuinka kuolleita käsitellään ja se kyllä vakuutti minut tämän kirjailijan osaamisesta. Ystävät hämärän jälkeen on joidenkin lähteiden mukaan vielä parempi, ja se olisi itse asiassa jo hyllyssä.

Dmitri Gluhovski: Metro 2034. Ihmiskunta elää metrotunneleissa ydinsodan jälkeen. Like - JES! En antanut Metro 2033:lle tarpeeksi arvoa heti sen luettuani, mutta se on säilynyt mielessä niin hyvin, että tämä itsenänen jatko-osa (vai miten se menikään) on ehdottomasti luettava.  

Risto Isomäki: Con rit. Ekotrillerissä myytti muuttuu todeksi. Tammi  - En ole lukenut yhtään Isomäen kirjaa, mutta luulen, että kannattaisi.


Ilkka Remes: Teräsleijona. Kansallisuuksien väliset jännitteet alkavat purkautua. WSOY - Koska Remes kuuluu lukea joka syksy. 

Hesarin listalta puuttui ainakin Gene Wolfen Uuden auringon kirja, joka (tai siis molemmat kaksi) minulla on jo hyllyssä, englanniksi. Ehkä nyt sitten saan loppusysäyksen lukea nämä, kirjojen vaikeus on vaan ennalta vähän pelottanut.


Näyttää vähän siltä, että tämän(kin) syksyn luku-urakka on aika mahdoton, mutta ei se mitään. Lohduttavaa, että kiinnostavien kirjojen putkahteleminen maailmaan ei näytä olevan loppumassa.


Lisäys hetkeä myöhemmin: En jaksanut kahlata tietokirja -osiota läpi, mutta huomasin tänään Helsingin Sanomissa arvion Tauno Tiusasen kirjasta Narutettu sukupolvi. Entisen opettajan teokseen pitää tietysti tutustua, vaikka faktaa onkin, niin vaikuttaa onneksi sentään kevyemmältä kuin ne tenttikirjoina olleet saman henkilön opukset...

Alcatraz ja loman luetut

Loma ei onneksi vielä lähentele loppuaan, mutta reissu on nyt ohi. Tässä yksi kirjallinen nippelitietonosto entisestä Alcatrazin vankilasta San Franciscon edustalta: Moni vanki oli sangen aktiivinen lukija, ja kuten kuvasta selviää, kyseessä eivät suinkaan olleet mm. tämän bloggaajan käsissä viime aikoina aktiivisesti kuluneet sangen kevyet teokset...

Alcatrazin kirjasto

Lomalla ehdin lukemaan aikaisemmin mainitun Keyesin lisäksi kirjat The Undomestic Goddess (Sophie Kinsella) ja Lumikko ja yhdeksän muuta (Pasi Ilmari Jääskeläinen). Palaan niihin tämän blogin puolella piakkoin!

Tunnustus: The Gorgeous Blogger

Kirjamielellä -blogin Marjis palkitsi minut ihanalla The Gorgeus Blogger palkinnolla. Kiitos!

Ja sitten vastauksia kysymyksiin:

1. Milloin aloitit blogisi?
Ensimmäinen postaus julkaistiin 30. heinäkuuta 2010. Blogien juniori -sarjaa siis vielä ollaan. Kaikenlaisia muoti-, lifestyle- jne. blogeja olin seurannut jo pitkään, samoin kuin Sallan kirjablogia. Oman kirjablogin uskalsin kuitenkin aloittaa vasta, kun oma lukuharrastus taas vähän vakiintui ja löysin myös vähemmän ammattitaitoisesti toimitettuja kirjablogeja kuin Sallan lukupäiväkirja (tämä kehuna, rima vaan vaikutti olevan niin korkealla!). 
 
2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Aamuvirkku yksisarvinen on kirjablogi. Mieli kyllä tekisi kirjoittaa kaikesta mahdollisesta muustakin (urheilusta, reissaamisesta, mielipiteistä jne.) mutta en halua jatkossakaan hukuttaa kirjoja kaiken muun alle. Ehkä jossain vaiheessa alan sitten julkaista jonkinlaista Yksisarvisen yleisblogia. Toistaiseksi siis kuitenkin keskityn lukemiseen, kirjallisuuteen ja kaikenlaiseen näihin liittyvään.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen?
Hmm. Luen aika vähän uusia kirjoja, ja enemmän genre- tai scifikirjoja kuin keskimääräinen kirjabloggaaja.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Oho, katso kohta yksi. Lisäksi tietysti se, että lähipiirissä ei oikein ole runsaasti lukevia ihmisiä joilta saisi säännöllisesti kirjavinkkejä tai joiden kanssa voisi keskustella lukemastaan. Innostuin myös kovasti ulkomaisista kirjablogeista kuten The Book Smugglersista ja Book Chick Citystä. 

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Kaiken lähtökohta olisi se, että ehtisin lukea vähän enemmän. Haluaisin siis postata lukemastani useammin ja ehtiä keskustelemaan muiden blogeissa enemmän. Seuraavaksi taidan kuitenkin haluta vaihtaa blogin ulkoasun kevätkaudelle eli taustan vähän vaaleammaksi.

Oikeastaan edellä mainittuun Book Chick Cityyn viitaten minusta olisi joskus hauskaa julkaista kirjailihaastatteluja!


Haaste on tainnut kiertää jo jonkin aikaa, ja jotta ei osuisi kahdesti samaan blogiin, haastan yksinkertaisesti ne, joilta haaste on vielä syystä tai toisesta jäänyt väliin, tekemään sen!

Klassikkohaaste

Huh,

minulla on itse asiassa pari kirjaa rästissä blogattavana, mutta palataan niihin myöhemmin. Luin Susan blogista klassikohaasteesta, ja mukana ollaan, ehdottomasti! Tämä auttanee ehdottomasti myös omaa "lue kirjahyllyä tyhjäksi" -projektiani. 

En hakkaa kiveen kymmentä kirjaa jotka tulen lukemaan, mutta veikkaan että lista voisi näyttää tältä:

1. Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva (iPadilla)

2. Robert Louis Stevenson: Tohtori Jekyll ja Mr Hyde (hyllyssä)

3. Louisa M. Alcott: Pikkunaisia (hyllyssä)

4. Margaret Mitchell: Tuulen viemää (hyllyssä)

5. Bram Stoker: Dracula (hyllyssä)

6. Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani (hyllyssä)

7. Emily Brontë: Wurthering Heights (hyllyssä)

8. Jotain venäläistä

9. George Orwell: Vuonna 1984 (vanhempien hyllystä)

10. Peter Hoeg: Lumen taju

Katsotaan mitä vauhtia näitä alkaa blogiin ilmestymään :).

Kirjallinen 2010

Aamuvirkku yksisarvinen kuuluu vielä selkeästi kirjablogien juniorisarjaan; Ikää ei ole  edes vuotta. Kirjallisuuskatsauksessa 2010 ulotettakoon nyt kuitenkin perspektiivi myös ennen blogia -aikaan. 

Vuosi 2010 jää minulle ehdottomasti mieleen loistavana kirjavuotena niin määrällisesti (74 luettua kirjaa) kuin laadullisestikin. Kerrottakoon tässä välissä, että lukuinnostukseni uudelleenstarttasi kunnolla oikeastaan vasta keväällä 2009. Sitä ennen lukeminen arkipäivän tapana oli monta vuotta kadoksissa. Olen kyllä aina lukenut mielelläni, mutta opiskelujen alkuaikoina lukeminen rajoittui "kiireiden" takia lähinnä loma-aikoihin. Valmistumisen aiheuttama kirja-ahminta muuten näkyy loistavasti myös 2010 luetuissa kirjoissa: Valmistuin huhtikuussa, ja toukokuussa onkin sitten paettu todellisuutta oikein kymmenen kirjan voimin :). 

Jotain mennyttä, jotain tulevaa.

 

Tässä pieni esittely minuun vaikuttaneista kirjallisen maailman ilmiöistä ja tapahtumista 2010.

Vuoden kirjailijalöytö:

Haruki Murakami. Luin viime vuonna Murakamilta kirjat Kafka rannalla, What I talk about when I talk about running, Hardboiled Wonderland and the End of the World, Suuri lammasseikkailu, Sputnik, rakastettuni, After Dark ja Norwegian Wood. Jos on lukenut samalta kirjailijalta vuoden aikana seitsemän kirjaa, niin kyllä sen on täytynyt jonkinlainen vaikutus tehdä. Jostain syystä tämän vahvasti länsivaikutteisen japanilaisen surrealistiset maailmat ja niiden maagiset sattumukset uppoavat minuun loistavasti, ihan kuten vähemmän fiktiiviset teoksetkin. Ja tiedättekö mikä on parasta? Lukemattomia Murakameja on vielä jäljellä, ja kirjailija on vielä elossa, eli tämä riemu ei välttämättä lopu vielä hetkeen :). 

Vuoden kauhu:

Richard Matheson: Olen legenda on erittäin helppo palauttaa mieleen vieläkin. Pieni, ohut ja kauan sitten (1954) kirjoitettu kirja  on tehnyt ihmeellisen pysyvän muistijäljen.

Vuoden fantasia:

Susanne Clarke: Jonathan Strange ja Herra Norrell. En muista olenko aikaisemmin kertonut, mutta ko. kirja vaati minulta kolme yritystä ennen kuin sain sen loppuun (ensimmäisillä kerralla pääsin muistaakseni sivulle 30, toisella ehkä sivulle 100... Kirja on siis ollut minulla kesästä 2007). Kun aloitin kolmannen lukuyrityksen, kirja vetäisi maagisella imulla mukaansa eikä maagikkojen seikkailuiden ja teen juonnin seuraamista olisi malttanut millään lopettaa. 

Runsaat alaviitteet voivat saada Jonathan Strangen ja Herra Norrelin toimista lukevan hyytymään, kuten itselleni siis kävi kahdesti. Tästä kirjasta riittäisi kuitenkin luettavaa vähän pidemmällekin oleilulle autiolla saarella.

 

Vuoden scifi ja vuoden suoritus:

Hannu Rajaniemi: The Quantum Thief. Vaikka minulla on vilkas mielikuvitus, niin jollain on kyllä selvästi vielä vilkkaampi. The Quantum Thief odottaa minulla toista lukukertaa, tosin jotta ihan kaikki ihmeellisyydet välittyisivät kunnolla, suomeksi käännetty Kvanttivaras voisi olla fiksu valinta. Rajaniemelle kiitokset myös Murakamin löytymisestä (muistaakseni luin koko Harukista ensimmäisen kerran Optiossa olleesta Rajaniemen haastattelusta joskus syksyllä 2009) ja erittäin lukuisista google -osumista, tilastoja seuratessa olen huomannut että The Quantum Thief -postauksen kautta tullaan edelleen blogiin monen monta kertaa päivittäin.

Vuoden opetus:

Minun ei pidä enää yrittää lukea Cecelia Ahernia. Koskaan.

Vuoden pettymys:

Anne Ricen Veren vangit ja Vampyyri Lestat. Kai minä sitten vaan tykkään vähän vähemmän klassisista vamppyyreita. Dracula muuten odottaisi hyllyssä...

Vuoden kiitokset:

Kiitokset kaikille supermukaville lukijoille ja kanssabloggaajille! Olette kyllä kirjallisen vuoden yllätyshuipentuma :).  Muiden blogien kautta olen saanut monen monta vinkkiä omiin lukemisiin. Omaa blogia on myös ehdottoman hauska kirjoittaa, ja vielä motivoivampaa se on kun täällä ainakin tilastojen mukaan pyörähtää jo ihan hurjasti jengiä päivittäin! Kiitos!

Entäs sitten 2011? En tee lupauksia, mutta haluaisin lukea 2011 ainakin vähän enemmän suomalaista kirjallisuutta kuin aiemmin. Sallan postauksia lukiessa on usein tullut olo, että yrittää aina pyrkiä mustikkaan vaikka mansikoitakin olisi lähempänä tarjolla. Pitää siis kokeilla. Ainakin Waltaria haluaisin ehdottomasti lukea lisää, Sinuhe Egyptiläisen luin joskus teininä vuosia sitten ja pidin kyllä siitä kovasti. 

Toinen, itse asiassa vähän ristiiritainan projekti on lukea noita omaan hyllyyn haalittuja vielä lukemattomia kirjoja "pois alta". Erityisen pistävästi hyllystä tuijottavat Hal Duncanin Vellum ja Ink ja pitkä lista klassikoita Kotiopettajattaren romaanista Humisevaan harjuun. Ja kaksi hyllyssä odottavaa ensimmäisestä kuvasta pilkistävää Murakamia tulee taatusti luettua jossain välissä.

Hieman myöhässä mutta kuitenkin: Hyvää kirjallista vuotta 2011 jokaiselle lukijalle!

Luetut

Ainakin Lukuisa -blogissa BBC:n ja Keskisuomalaisen listat kirjoista jotka "pitää" lukea. Vastaan haasteeseen listata omat listoilta lukemani kirjat, joten tässä se tulee! Luetut kirjat on siis lihavoitu.

1. Pride and Prejudice – Jane Austen 1.
2. The Lord of the Rings – JRR Tolkien 2.
3. Jane Eyre – Charlotte Bronte
4. Harry Potter series – JK Rowling 3. viimeinen kirja on puolivälissä, joten katsottakoon tässä yhteydessä luetuksi...
5. To Kill a Mockingbird – Harper Lee 4. Tämän aloitin tällä viikolla ja ollaan jo yli puolivälin, siksi laskettakoon siis jo luetuksi tämäkin...
6. The Bible
7. Wuthering Heights – Emily Bronte
8. Nineteen Eighty Four – George Orwell
9. His Dark Materials – Philip Pullman
10. Great Expectations – Charles Dickens
11. Little Women – Louisa May Alcott
12. Tess of the D'Urbervilles – Thomas Hardy
13. Catch 22 – Joseph Heller
14. Complete Works of Shakespeare
15. Rebecca – Daphne Du Maurier
16. The Hobbit – JRR Tolkien 5.
17. Birdsong – Sebastian Faulks
18. Catcher in the Rye – JD Salinger 6.
19. The Time Travellers Wife – Audrey Niffenegger 7.
20. Middlemarch – George Eliot
21. Gone With The Wind – Margaret Mitchell
22. The Great Gatsby – F Scott Fitzgerald 8.
23. Bleak House – Charles Dickens
24. War and Peace – Leo Tolstoy
25. The Hitch Hiker’s Guide to the Galaxy – Douglas Adams
26. Brideshead Revisited – Evelyn Waugh
27. Crime and Punishment – Fyodor Dostoyevsky 9.
28. Grapes of Wrath – John Steinbeck
29. Alice in Wonderland – Lewis Carroll 10.
30. The Wind in the Willows – Kenneth Grahame
31. Anna Karenina – Leo Tolstoy
32. David Copperfield – Charles Dickens
33. Chronicles of Narnia – CS Lewis Nämä vielä aika kesken...
34. Emma – Jane Austen
35. Persuasion – Jane Austen
36. The Lion, The Witch and The Wardrobe – CS Lewis 11.
37. The Kite Runner – Khaled Hosseini
38. Captain Corelli’s Mandolin – Louis De Berniere
39. Memoirs of a Geisha – William Golden
40. Winnie the Pooh – AA Milne
41. Animal Farm – George Orwell
42. The Da Vinci Code – Dan Brown 12.
43. One Hundred Years of Solitude – Gabriel Garcia Marquez
44. A Prayer for Owen Meaney – John Irving
45. The Woman in White – Wilkie Collins
46. Anne of Green Gables – LM Montgomery
47. Far from the Madding Crowd – Thomas Hardy
48. The Handmaids Tale – Margaret Atwood
49. Lord of the Flies – William Golding
50. Atonement – Ian McEwan
51. Life of Pi – Yann Martell 13.
52. Dune – Frank Herbert
53. Cold Comfort Farm – Stella Gibbons
54. Sense and Sensibility – Jane Austen
55. A Suitable Boy – Vikram Seth
56. The Shadow of the Wind – Carlos Ruiz Zafon 14.
57. A Tale Of Two Cities – Charles Dickens
58. Brave New World – Aldous Huxley
59. The Curious Incident of the Dog in the Night-time – Mark Haddon
60. Love in the time of Cholera – Gabriel Garcia Marquez
61. Of Mice and Men – John Steinbeck
62. Lolita – Vladimir Nabokov
63. The Secret History – Donna Tartt 15.
64. The Lovely Bones – Alice Sebold
65. Count of Monte Cristo – Alexandre Dumas
66. On the Road – Jack Kerouac
67. Jude the Obscure – Thomas Hardy
68. Bridget Jones’s Diary – Helen Fielding 16.
69. Midnight’s Children – Salman Rushdie
70. Moby Dick – Herman Melville
71. Oliver Twist – Charles Dickens
72. Dracula – Bram Stoker
73. The Secret Garden – Frances Hodgson Burnett
74. Notes from a Small Island – Bill Bryson
75. Ulysses – James Joyce
76. The Bell Jar – Sylvia Plath
77. Swallows and Amazons – Arthur Ransome
78. Germinal – Emile Zola
79. Vanity Fair – William Makepeace Thackeray
80. Possession – AS Byatt
81. A Christmas Carol – Charles Dickens
82. Cloud Atlas – David Mitchell
83. The Colour Purple – Alice Walker
84. The Remains of the Day – Kazuo Ishiguro
85. Madame Bovary – Gustave Flaubert
86. A Fine Balance – Rohinton Mistry
87. Charlotte's Web – EB White
88. The Five People You Meet In Heaven – Mitch Albom
89. Adventures of Sherlock Holmes – Sir Arthur Conan Doyle
90. The Faraway Tree collection – Enid Blyton 17.
91. Heart of Darkness – Joseph Conrad
92. The Little Prince – Antoine de Saint Exupery 18.
93. The Wasp Factory – Iain Banks
94. Watership Down – Richard Adams
95. A Confederacy of Dunces – John Kennedy Toole
96. A Town Like Alice – Nevil Shute
97. The Three Musketeers – Alexandre Dumas
98. Hamlet – William Shakespeare 19.
99. Charlie & the Chocolate Factory – Roald Dahl
100. Les Miserables – Victor Hugo

19/100. Mieleen tulee, että mitäköhän sitä on oikein tullut luettua? Tässä listassa oli kyllä monta kirjaa, jotka minulla on jo hyllyssä tai jotka muuten haluan lukea.

Sitten lista Keskisuomalaisen 100 kirjasta, jotka tulee lukea ennen kuolemaa:

1. Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen 1.
2. J.R.R. Tolkien - Taru sormusten herrasta 2.
3. Väinö Linna - Tuntematon sotilas
4. Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä 3.
5. Väinö Linna - Täällä Pohjantähden alla 1-3
6. Agatha Christie - 10 pientä neekeripoikaa
7. Fjodor Dostojevski - Rikos ja rangaistus 4.
8. Anne Frank - Nuoren tytön päiväkirja
9. Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille
10. Astrid Lindgren - Veljeni Leijonamieli
11. Antoine de Saint-Exupéry - Pikku Prinssi 5.
12. J.K. Rowling - Harry Potter -sarja 6.
13. Gabriel García Márquez - Sadan vuoden yksinäisyys
14. George Orwell - Vuonna 1984
15. Veikko Huovinen - Havukka-ahon ajattelija 7.
16. Elias Lönnrot - Kalevala 8.
17. Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo 9.
18. Sofi Oksanen - Puhdistus
19. Astrid Lindgren - Peppi Pitkätossu
20. Mihail Bulgakov - Saatana saapuu Moskovaan 10.
21. Richard Bach - Lokki Joonatan
22. Umberto Eco - Ruusun nimi 11.
23. Tove Jansson - Muumipeikko ja pyrstötähti
24. J. & W. Grimm - Grimmin sadut I-III
25. Dan Brown - Da Vinci -koodi 12.
26. Enid Blyton - Viisikko-sarja 13.
27. Anna-Leena Härkönen - Häräntappoase
28. Ernest Hemingway - Vanhus ja meri
29. Goscinny - Uderzo - Asterix-sarja
30. John Irving - Garpin maailma 14.
31. Louisa May Alcott - Pikku naisia
32. Victor Hugo - Kurjat
33. C.S. Lewis - Narnian tarinat
34. A.A. Milne - Nalle Puh
35. Henri Charriete - Vanki nimeltä Papillon
36. Alexandre Dumas - Kolme muskettisoturia
37. Emily Bronte - Humiseva harju
38. William Golding - Kärpästen herra
39. Juhani Aho - Rautatie
40. Leo Tolstoi - Anna Karenina
41. Frank McCourt - Seitsemännen portaan enkeli 15.
42. Arthur C. Clarke - Avaruusseikkailu 2001
43. J.D. Salinger - Sieppari ruispellossa 16.
44. Charlotte Brontë - Kotiopettajattaren romaani
45. Kurt Vonnegut - Teurastamo 5
46. Isaac Asimov - Säätiö
47. Aapeli - Pikku Pietarin piha
48. Leo Tolstoi - Sota ja rauha
49. Mauri Kunnas - Koiramäen talossa
50. Margaret Mitchell - Tuulen viemää
51. Nikolai Gogol - Kuolleet sielut
52. Albert Camus - Sivullinen 17.
53. Kirsi Kunnas - Tiitiäisen satupuu
54. Hergé - Tintti-sarja
55. Miquel Cervantes - Don Quijote
56. Eduard Uspenski - Fedja-setä, kissa ja koira
57. Mark Twain - Huckleberry Finnin seikkailut
58. Johanna Sinisalo - Ennen päivänlaskua ei voi 18.
59. Herman Hesse - Lasihelmipeli
60. Günther Grass - Peltirumpu
61. Jostein Gaarder - Sofian maailma 19.
62. Leon Uris - Exodus
63. Lucy M. Montgomery - Pieni runotyttö
64. Ilmari Kianto - Punainen viiva
65. Franz Kafka - Oikeusjuttu
66. Guareschi Giovanni - Isä Camillon kylä
67. Lewis Caroll - Liisan seikkailut ihmemaassa 20.
68. John Steinbeck - Eedenistä itään
69. Kari Hotakainen - Juoksuhaudantie
70. Paulo Coelho - Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin
71. Jules Verne - Maailman ympäri 80 päivässä
72. Risto Isomäki - Sarasvatin hiekkaa
73. Jaroslav Hasek - Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
74. Giovanni Boccaccio - Decamerone
75. Oscar Wilde - Dorian Grayn muotokuva
76. Milan Kundera - Olemisen sietämätön keveys 21.
77. Homeros - Odysseia
78. Peter Hoeg - Lumen taju
79. Arthur Conan Doyle - Baskervillen koira
80. William Shakespeare - Hamlet 22.
81. Eino Leino - Helkavirsiä-sarja
82. Stieg Larsson - Miehet, jotka vihaavat naisia 23.
83. Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia
84. Thomas Harris - Uhrilampaat
85. Raymond Chandler - Syvä uni
86. Jean M. Untinen-Auel - Luolakarhun klaani
87. Deborah Spungen - Nancy 24.
88. Stephen King - Hohto
89. Laura Ingalls Wilder - Pieni talo preerialla
90. Laila Hietamies - Hylätyt talot, autiot pihat
91. Aino Suhola - Rakasta minut vahvaksi
92. Aleksandr Solzhenitsyn - Vankileirien saaristo
93. Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
94. Timo K. Mukka - Maa on syntinen laulu 25.
95. Juha Vuorinen - Juoppohullun päiväkirja
96. Kjell Westö - Missä kuljimme kerran 26.
97. Veijo Meri - Manillaköysi
98. Maria Jotuni - Huojuva talo
99. Juha Itkonen - Anna minun rakastaa enemmän
100. Jan Guillou - Pahuus

 

26/100, eli tämä meni jo paremmin. Ei tosin silti kovin suuri osuus. Hyviä vinkkilistoja nämä olisivat joka tapauksessa, jos joskus kävisi niin omituisesti, että ei tietäisi, mitä seuraavaksi haluaisi lukea.  

Takaisin arkeen (ja blogimaailmaan)

Heipä hei. Viimeaikaiselle blogihiljaisuudelle (ja kirjamessujen ja bloggaajatreffaajien missaukselle) oli hyvät syyt: Lontoo ja Edinburgh! Vähän yli viikon syysloma on siis nyt ohi. 

Suurimpia kirjallisia saavutuksia olivat Doris Lessingin Kultaisen muistikirjan läpikahlaaminen (oli hyvä, mutta olisi voinut jäädä arkisemmissa olosuhteissa kesken). Siitä tarkempaa keskusteua lähiaikoina lukupiirissä. Paluumatkalla hotkaisin Haruki Murakamin Norwegian Woodin.

Kotimatkalla matkalaukut olivat pelottavan täynnä, brittiläiset kirjakaupat lumosivat aika lailla :). 

Lähiaikoina tiedossa siis hypyt vielä postausten muodossa Lontooseen ja Edinburghiin ja Murakamin analysointia. Tässä kuitenkin jo muutama matkakuva lämmikkeeksi:

 

Hesari julkaisi kirjasyksyn

Luen joka vuosi kiinnostuneena Hesarin kultturisivuilla julkaistavan uutuudet -listan. Ja niitähän riittää, tiiviisti ihan sivullisen verran. Kirjailijan nimi, lauseen kuvaus kirjan sisällöstä ja kustantaja. Siinä se. Jos joku ei vielä ole tutustunut pilke silmäkulmassa luotuun "Sinne ja takaisin" -sivuun , suosittelen klassikoiden spoilausta kestäville! Esimerkiksi Umberto Econ Ruusun nimi on tiivistetty ansaitsemaansa muotoon seuraavasti: "Munkit heiluvat. Sulkakynät rapisevat. Yksi seksikohtaus." Ei, ei mitään traumoja, mutta kärsin kyllä ajoittaisesta motivaationpuutoksesta ko. kirjan kanssa, vaikka niin kovasti olisin halunnut pitää siitä.

Aa, mutta se Hesarin kirjasyksy. Seuraavaksi siis raksin sivulta mielenkiintoiset kirjat itselleni muistiin. Tällä kertaa lista näyttää kursiivihuomautusten kera tältä:

Virpi Hämeen-Anttila: Toisen taivaan alla. Globaaleja ihmiskohtaloita Suomesta ja Lontoosta. En ole vieläkään lukenut yhtään Hämeen-Anttilaa, vaikka yksi pokkari odottaa hyllyssä. Ja kyllä, kiinnostuin Hämeen-Anttilasta jonkun naistenlehden haastattelun perusteella, eli voivoi, kamalaa persoonalla myymistä. Kuitenkin, tämän tulokkaankin idea kuulosti hyvältä. Ja Hämeen-Anttila vaikuttaa mielenkiintoiselta persoonalta.

Juha Jokela: Esitystalous. Kolmiosainen teoskokonaisuus.Tuo nimi kertoo kaiken tarpeellisen. Odotan mielenkiinnolla.

Riikka Pulkkinen: Totta. Vaiettu lastenhoitajan tarina paljastuu. En oikein ole vieläkään päättänyt, mitä mieltä olin Rajasta. Tai tästä seuraavasta. Luulen, että menee vähän "kaikki puhuvat, luen siksi" -kategoriaan.

Margaret Atwood: Herran tarhurit. Ekokriittinen romaani tuhoisasta pandemiasta. Atwood, jee! Ekokriittisyyttä, wau!

Paul Auster: Näkymätön. Kolme kertojaa kuljettaa tarinaa koliodraamasta.Olen lukenut Austerilta vasta sattumuksia Brooklynissä, ja se oli kyllä hyvä kirja.

Hal Duncan: Muste. Kaikkeuden kirja II. Vellumin jatko-osa. Apua, tämä (ja Vellum) odottaa omassa hyllyssä englanniksi. Odotan hetkeä, että jaksaa tarttua tämmöiseen vähän vaativampaan.

Thomas Glavinic. Tunteet, jotka toteutuvat. Mies panikoi unelmien toteuduttua.Tuli mieleen Onni TM jossa maailma meni sekaisin kun ihmiset tulivat onnellisiksi. Luulen, että aika kepoinen, mutta haluan kyllä lukea tuosta paniikista lisää.

Rawi Hage. Torakka. Teos sijoittuu Montrealin maahanmuuttajayhteisöön. Montrealin maahanmuuttajayhteisö. Hmm. Mistä maasta Kanadan maahanmuuttajat sitten oikein tulee?

A. W. Yrjänä: Angelus. Rock-runoilijan viides kokoelma. A.W. Yrjänä, ei kaipaa lisäselityksiä. Ja sitten trauma: Valitettavasti minulta meni vähän maku Mari Paalosalon Kirjasieppo -Oliviablogista, kun Paalosalo antoi mielestäni jotain täysin perustelematonta ja epäkypsää kritiikkiä jostain Yrjänään liittyvästä. Ja tämä tapahtui hänen bloginsa alkuaikoina. Luen ko. blogia edelleen, ja tavallaan siitä pidänkin, mutta voi ei Mari Paalosalo, ei olisi pitänyt tuommoisia mennä laukomaan, koska joka kerta Kirjasieppoon klikatessani mietin vain sitä Yrjänän mollausta.

Ja siinä ne jo olikin! Ihan liikaa luettavaksi, mutta kuitenkin aika vähän näin haaveilutasolla. Paradoksaalista nimittäin on, että loppujen lopuksi en juurikaan lue suomenkielisiä uutuuksia. Maailma on pullollaan vanhoja hyviä kirjoja, eikä kaikkia hyviä kirjoja edes julkaista suomeksi (Murakami, Murakami...). Lainaan melkein kaikki kirjat kirjastosta, osan tilaan Amazonista tai ostan pokkarina (jos halvalla saa tai on pakko saada), joskus teen iskuja antikvariaatteihin. Uudet kirjat kun on niin kalliita... En siis varmasti ole mikään kirjakauppojen unelma-asiakas.

Miltä kirjasyksy vaikuttaa muiden mielestä?