Aiemmin mainitun Uuskummaa? viimeisest sivut käännettiin eilen. Sivut olivat kääntelemisen arvoisia. Mielessä pyörii vieläkin yksi toissapäivänä luettu novelli, Margo Lanaganin Kun siskoni laulettiin pikeen.
Tänään luin kirjastosta hädissään siepatun ("voi olla, että tämä ei enää koskaan satu kohdalle" -ilmiö) Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhurin. Ensimmäinen yllätys: Ai että tämä onkin suomalainen kirja! Ei todellakaan sillä, että se olisi jotenkin huono juttu. Herra Darwinin puutarhuri on vähän kummallinen mutta hieno kirja.
Darwinin puutarhurin alla seuraava kirja
Tapahtumat sijoittuvat herra Darwinin asuinkylään britteihin Kentiin. Herra Darwin on kyläläisten mielestä vähän outo, eikä tämän puutarhurikaan vaikuta ihan normaalilta. Kyläläisissä elää jumalanpelko, mutta Darwin ja tämän puutarhuri ovat toista maata. Tiede on uusi juttu ja se ei oikein sovi Jumalan luomaan maailmaan.
Kirja on pienen pieni, vain 176 sivua pitkä ja äärimmäisen harkitun ja hiotun oloinen kokonaisuus joka ei huuda mutta sanoo paljon. Carlson onnistuu synnyttämään todella vahvoja kuvia muutaman sanan kuvailulla. Hän tarvitsee paljon kuvailuun vähän, vaikka tässä:
"O Sapientia lauletaan kun jouluun on kahdeksan päivää, mutta Sarah ei malta odottaa vaan hyörii huushollissa kuin pannumyssy rullat alla, Hannah Hamilton ajattelee ja katsoo silmälasiensa yli, kumartuu, ompelee pellavakankaaseen vihreällä langalla varsipistoja lehtiruodeiksi ja laakapistoilla lehtien lavat, punaisella langalla linnunsilämnpistoja kukkasiksi."
Kirjassa oli monta lausetta, joiden lukemisen jälkeen ajattelin, että tässä oli sitä jotain. Kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen, mutta tämän jälkeen kaipaan itse jotain väljemmin ilmaistua tarinaa.
tuon juuri tilannut kirjastosa
VastaaPoista