Leena Krohn: Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia

Kirjan nimi: Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia

Kirjoittaja: Leena Krohn

Kustantaja: WSOY

Julkaistu:1983

Sivuja: 82

Mistä minulle: Kirjaston poistomyynnistä.

Ennen viime postauksessa kuvailtua Hynysen luentoa tutkin tarkkaan kirjaston ala-aulassa olleet poistokirjahyllyt. Kirjoja oltiin poistamassa oikein olan takaa ja kun eurolla sai viedä mukanaan kymmenen kirjaa, tarttui niitä minulla mukaan seitsemän. Muita lukemattomia ja kirjastosta lainattuja on kyllä kotona yllin kyllin, mutta supertarjousta ei vaan voinut vastustaa varsinkin kun odotan kaikkien mukaani kahmimien kirjojen olevan hyviä. 

Yksi mukaan napatuista kirjoista on Leena Krohnin Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia. Krohn on minulle ennestään tuntematon kirjailija, mutta kirjablogeista hänen nimensä on jäänyt positiivisella tavalla mieleen. 

Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia on kokoelma erittäin pieniä tarinoita, kirjan takakannen mukaan "...novellit ovat kuin minaityyrejä, joilla on oma sisäistynyt maisemansa esseen, novellin ja proosarunon välimaastossa." Kuvaus on mielestäni oikein osuva. 

Kirjan kertoja ei ole itse Donna Quijote, vaan hänen läheinen ystävänsä joka tuntuu oleskelevan Donnan kanssa erittäin paljon ja pääsee tekemään tarkkanäköisiä havaintoja tästä kovin erikoisesta henkilöstä. Tarinat kertovat tiiviisti yhden tapahtuman kerrallaan. Jokaisessa tapahtumassa on kuitenkin jotain merkittävää ja joskus hieman outoakin. Välillä tulee mieleen, onko Donna kaikessa erityisyydessään aivan samalta planeetalta tai onko hänellä outoja kykyjä joita tavallinen ihminen ei voi ymmärtää. 

Kertoja ei kuvaile pelkästään Donna Quijotea, vaan myös muita kaupunkilaisia, välillä myös aivan muissa kaupungeissa kohtaamiaan ihmisiä. Myös he ovat usein jollain tavalla erikoislaatuisia. Kertoja on, kuten jo mainittu, tarkkanäköinen, mutta tuntuu joutuvan tavattoman usein kohtaamaan hieman erikoisia -kuin toiselta planeetalta pudonneita-  persoonia. 

Krohnin tyyli kuvata on hieno. Ehkä kirjan lukeminen tuntui erityisen ihanalta siksikin, että olen nyt lukenut monta englanninkielistä kirjaa peräkkäin. Silloin lukukokemuksessa juoni on vielä tärkeämmässä osassa kuin suomeksi luettaessa, tässä kirjassa jo hieno kieli ja ihailemani kerronnan tiiviys kantoi pitkälle. 

Suosittelen tarinoita kaikille, jotka haluavat lukea parin minuutin pätkissä tai huomata, miten paljon voi kertoa jo pienessä sanamäärässä. Näitä tarinoita on taatusti hiottu tunti jos toinenkin, mutta niiden terä ei ole silti kadonnut.