Päivä yhdeksän: Kirja, josta en ajatellut pitäväni mutta jota rakastan

Day 09 – A book you thought you wouldn’t like but ended up loving

Minun ja pottereiden myöhäisestä ihastuksesta kerroin aiemmin täällä. Kirjoitin mm. seuraavaa:

"Pidän fantasiasta, pidän taikuudesta, haluaisin osata taikoa, haluaisin oman kotitontun... Samat olosuhteet ovat vallinneet vuosia, joten onkin oikeastaan todella kummallista, että tykästyin Harryn, Ronin ja Hermionen seikkailuihin vasta kesällä 2008. Muistan ottaneeni ensimmäisen kirjan, Viisasten kiven, mukaan hääreissulle Tampereelle. Paikalle saavuttiin vuorokautta etukäteen tarkoituksena hummailla kaupungilla, mutta Suomen kesä päätti toisin. Kadut olivat täynnä vettä ja kun sateenvarjokaan ei enää pitänyt ryöppyjä, peiton alle kaivautuminen ja Tylypahkan kutsukirjeen toimitusprosessin seuraaminen kiinnostivat äkkiä paljon kaupunkia enemmän."

En rakasta pottereita, mutta kyllä ne olivat ehdottomasti lukemisen arvoisia ja luen ne varmasti vielä uudelleen. Minkään muun kirjan kohdalla ei kuitenkaan ole tapahtunut samankaltaista mielipiteen muutosta (paitsi niiden muutama päivä sitten kuvaamieni Twilightien...) kuin pottereiden. Joskus kirja näköjään vaan vaatii aikansa. 

Välillä tuntuu, että luen paljon kirjoja, joista en niin hirveästi pidä. Ehkä odotan uutta Potter/Twilight -ilmiötä. Loistokirjojen löytämisen toivossa lukee vaikka useammankin vähän valjumman opuksen :).