Vuoden parhaat ja lukutoukan kirjahaaste 2011

Kyllä, 2011 lukemisten pohtiminen todella jäi loppiaiseen ja ylikin. Mielestäni on kuitenkin kiva pohtia (ja lukea muiden pohdintoja!), sitä, mitä menneenä vuonna tulikaan luettua, ja varsinkin, mitä näin jälkikäteen ajateltuna todella kannatti lukea.  Edellisen vuoden muistelmat löytyvä täältä. Tässä siis pikakelaus vuodesta 2011 samaan tapaan!

Pitkän viikonlopun kunniaksi tästä tulikin varsinainen megapostaus, sillä samasta postaukessa on myös vähän lukuspekulaatiota vuodelle 2012 ja osallistumiseni Lukutoukan katsaus vuoteen 2011 -haasteeseen.

Aurinko, kiitos näyttäytymisestä vapaapäivänä.

 

Vuoden kirjailijalöytö Aloitetaan helpoilla. Ehdottomasti Pasi Ilmari Jääskeläinen. Luin kaikki kolme kirjaa (kaksi romaania ja novellikokoelman) vuoden 2011 aikana. Harjukaupungin salakäytävät täällä, Lumikko ja yhdeksän muuta täällä ja suosikkini eli novellikokoelma Taivaalta pudonnut eläintarha täällä.

Vuoden kauhu Luin taas vähän kauhua, mutta huh, olipa sitäkin parempaa. John Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen ei ratsastanut pelkällä kauhulla, vaan juonella.  

Vuoden fantasia Pidän fantasiasta, joten miten ihmeessä olen lukenut sitä 2011 niin vähän? Blogisavut on tainneet viedä mennessään... Paras fantasia 2011 oli minulle Richard Adamsin Ruohometsän kansa. Ei miekka ja lohikäärme -menoa, mutta löytyy fantasiahyllystä. 

Vuoden scifi Mietin, voinko valita monta, ja sitten tajusin, että tottahan omassa blogissaan voi valita ihan mitä tahansa ja millä kriteereillä tahansa... Hatunnosto tässä sarjassa siis sekä David Eaglemanin kirjalle Tarinoita tuonpuoleisista että Mary E. Pearsonin nuortenkirjaksi luokitellulle teokselle Kuka on Jenna Fox?. Eaglemanin pienet tarinat todella ihastuttivat minua, Pearson taas kirjoitti aiheesta joka on nykyisin todella vaikea, eli lähitulevaisuuteen liittyvää scifiä. Tarina on muuten vähän Ishiguron Ole luonani aina -tyylinen, mutta en vihjaile enempää.

Vuoden opetus Edellisessä vuosikoosteessa kerroin että pysyn kaukana Cecelia Ahernista, nyt opin sitten välttelemään Emily Giffiniä.

Vuoden pettymys Hmm, no se Totta... Toisaalta ehkä se ei ollut kamala pettymys, kun en pitänyt Rajastakaan.

Vuoden kiitokset Kiitokset taas muille bloggaajille JA Kirjamessujen yhteydessä bloggaajamiitingin järjestäneelle Avaimelle!
 

 Entäs nyt, 2012?

Ensimmäinen lukutavoitteni, tai -toiveeni vuodelle 2012 on se, että luen entistä monipuolisemmin. Vaikka en nytkään (mielestäni) esimerkiksi hyljeksi eri genrejä, toivon lukevani enemmän kirjoja ympäri maailmaa. Tähän saakka lukemani kirjat ovat enimmäkseen angloamerikkalaisessa maailmassa syntyneitä. Kirjallinen maailmanvalloitus on monen vuoden projekti, joten parempi aloittaa se mahdollisimman pian :). Tästä innostuneena lainasin jo kirjastosta yhden saksalaisen ja yhden portugalilaisen teoksen. 


Toiseksi, ensimmäiseen liittyen: Toivon, että luen entistä enemmän kirjoja. En vain siksi, että olisi siistiä sanoa lukeneensa vaikka sata kirjaa vuodessa tai kokisin itseni jotenkin paremmaksi ihmiseksi, vaan koska loistavia kirjoja on ja ilmestyy koko ajan niin paljon, että haluaisin tutustua niistä paljon nykyistä suurempaan osaan. 

Lisäksi Raijan Taikakirjaimet -blogin science fiction -haasteseen otan tietenkin myös osaa! 

Lukutoukan katsaus vuoteen 2011-haaste

Minäkin nappasin Järjellä ja tunteella -blogista Susan laatiman katsaus vuoteen 2011 -haasteen.


1. Minkä lukemasi kirjan olisit toivonut löytäväsi juuri joulupaketista tänä vuonna, ellet jo olisi lukenut sitä?
Kjell Westön Älä käy yöhön yksin. Luin sen jo tammikuussa, mutta muistan kirjan edelleen olleen erittäin, erittäin hyvä. Myös Laylan olisin halunnut löytää paketista, ellen olisi sitä jo lukenut


2. Mitä kirjaa suosittelisit ystävälle, joka ei ole lukenut paljoa, mutta kaipaisi lukuelämyksiä?
Vettä elefanteille. Selkeä, mukaansa tempaava tarina. Jos kestää surullisempia ja lähemmäs tulevia ihmiskohtaloita, Layla.


3. Mikä kirja sinun teki mieli jättää kesken ?
Uh, no ainakin se Emily Giffinin Rakkaus lainassa.



4. Mikä kirja sai sinut vuodattamaan kyyneleitä?
Ei muistaakseni mikään, mutta John Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen ja Johanna Sinisalon Enkelten verta olivat seisauttavimmat.

5. Minkä kirjan lukemista odotit ennakkoon eniten?
Hmm... Varmaan Sinisalon Enkelten Verta. Luin aika paljon vanhempia kirjoja jotka olisin voinut lukea muuten milloin vain.



6. Mikä kovasti pitämäsi kirja sai mielestäsi aivan liian vähän näkyvyyttä ja ns. blogisavuja?
Hmmm... Luin tosiaan aika paljon myös vähän vanhempia kirjoja, joiden ei niin voi olettaakaan saavan blogisavuja, joten tähän en osaa sanoa mitään.



7. Mikä kirja oli suurin pettymys?
Sanoisin, että Riikka Pulkkisen totta, jos en olisi suhtautunut siihen niin nuivasti jo etukäteen. Sanonkin, että Peter Hoegin Lumen taju: En jotenkin vaan oikein tajunnut, ja olin niin luullut pitäväni siitä.



8. Minkä kirjan ottaisit ainoaksi kirjaksi autiolle saarelle uudestaan...ja uudestaan luettavaksi?
Haruki Murakamin The Wind-up Bird Chroniclen. Paksu ja vähän monimutkainen kirja. Toinen vaihtoehto olisi Hal Duncanin Vellum: Siinä ainakin haastetta riittäisi.

9. Mikä kirja herätti sinulla eniten halua keskustella kirjan tapahtumista ja henkilöistä?
Hmm.. Vaikea sanoa mistä halusin keskustella eniten, Tervon Laylasta ja Remeksen Teräsleijonasta tuli keskusteltua, koska ne oli luettu myös perhepiirissä. Nälkäpeli-trilogian kanssa sama juttu. Sinisalosta olisin voinut keskustella enemmänkin.
 


10. Minkä kirjan sulkisit aikakapseliin avattavaksi sadan vuoden päästä täällä Suomessa?
Kari Hotakaisen Jumalan sanan.


11. Mistä kirjasta haluaisit nähdä elokuvan, ellei sitä jo ole tehty?
Luulen, että Kuka on Jenna Fox -kirjasta tulisi loistava, Ishiguron Never Let Me Go:n kaltainen elokuva. Ja hmm, Nälkäpeleistähän elokuva onkin ihan pian tulossa. Vellumin toteutus taas tietysti olisi taatusti erittäin mielenkiintoinen ;).


12. Minkä kirjan ns. jälkimaku oli niin voimakas, että mietit sitä vielä pitkään viimeisen sivun kääntämisen jälkeenkin?
Tähän(kin) on pakko nimetä useampi: David Eaglemanin Tarinoita tuonpuoleisista, Pasi Ilmari Jääskeläisen Taivaalta pudonnut eläintarha ja vielä John Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen.
 


13. Mikä kirja oli suurin yllättäjä hienon lukukokemuksen myötä?
Jääskeläinen oli minulle ennestään ihan vieras, ja luin häneltä tänä vuonna kolme kirjaa, jotan yksi yllätyspiste sinne. Toisaalta Tervon Layla myös ihan todella yllätti.


14. Mistä kirjasta et muista enää paljoakaan, vain lähinnä tunnelmia ja pätkiä sieltä täältä tapahtumista?
Tammikuussa luettu Ruohometsän kansa. Erinomainen kirja sekin!


 15. Mitä kirjaa suosittelisit eniten muille kirjablogisteille?
Olen ennalta-arvattava ja suosittelen ihan vaan "kaikkea Murakamilta".