Matkailu avartaa, kirjat auttavat saamaan samantapaisia kokemuksia kotonakin

torstai 12. tammikuuta 2012

Plum Sykes: Bergdorf Blondes


Bongasin Bergdorf Blondesin ensin vain purjehtimisesta bloganneen, sittemmin aiheitansa laajentaneen Norpan blogista. Kiitos siis kaikkien aikojen kirjat -postauksesta!

Uusia chick lit -kirjoja googlaillessani löysin Lurun vuosi sitten helmikuussa tekemän mainion "Kootut chick lit -kokemukset" jutun. Sieltä löytyy paitsi paljon pohdintaa ko. genreen liittyen, myös pitkä lista suosituksia. Useimmat niistä ovat minulle jo tuttuja, joten otan erittäin mielelläni uusia suosituksia vastaan vaikka kommenttiboksissa :). 

Nyt kuitenkin New Yorkiin, jonnekin Park Avenuen ja kalliiden luksustavaratalojen kulmille.

Kirjan nimi: Bergdorf Blondes 
Kirjoittaja: Plum Sykes 
Kustantaja: Penguin Fiction  
Julkaistu: Alkuperäinen USA:ssa 2004, pokkari Isossa-Britanniassa 2005 
Sivuja: 308 
Mistä minulle: Amazon.co.uk
 Nyt uidaan syvällä chick litissä, mutta siitähän minä pidän jos siinä onnistutaan. Laji on mielestäni siinä mielessä äärimmäisen vaikea, että toisaalta kirjoihin kuuluu tietyntyyppinen överiys, mutta jos se ei toimi, pääsee helposti ainakin minun vuoden inhokki -listalleni. Niin, Ahern ja Giffin... Joka tapauksessa, nyt ollaan suurkaupungissa, maailmassa jossa raha ei ole este ja vähän paremmissa piireissä on liikuttu koko elämä. 

Päähenkilö on itse asiassa Englannissa nuoruutensa viettänyt, amerikkalaisen äidin ansiosta New Yorkia palvomaan kasvanut nainen. Paras ystävä on Julie Bergdorf, Bergdorf -tavaratalojen sukua oleva paatunut näpistelijä, tosin ehkä New Yorkin 30- naispiirien suurin prinsessa. Kirjan juonesta voi kertoa sen verran, että... No, kirjassa tehdään asioita. Juonianalyysiä tai edes -kuvausta minun ei nyt ehkä vain kannata esittää.

Kuitenkin, jos tv-sarja Gossip Girl on tuttu ja olet pitkään miettinyt, millaista elämää sarjan nuoret naiset mahtavat noin 25 vuotiaina viettää, tässä kirjassa löytyy taatusti juttu jos toinenkin joka rikkaille lapsille olisi voinut tapahtua: Ehkä opiskelua huippuyliopistossa, muutto takaisin kaupunkiin, shoppailua, mahdollisesti ihan kiva työ, joka kuitenkin vie liikaa tunteja vuorokaudesta vapaa-ajalta (tämä taitaakin olla ainut minua ja kirjan henkilöitä yhdistä asia...), juhlintaa ja mieshuolia, jatkuvasti. Pikapyrähdykset eurooppaan tehdään luonnollisesti miesystävän yksityisjetin kyydissä. 

Totta kai näilläkin ihmisillä on ongelmansa: Miehet, kuinka pysyä pinnalla, kuinka löytää parhaat kasvohoidot, kuinka ehtiä töihin ja juhliin ja pitää epäluotettavilta vaikuttavat, läheisimmät ystävyyssuhteet kunnossa. Huhhuh.
Kirjan päähenkilö ei ole samalla tavalla samaistuttava ja lähelle tuleva kuin esimerkiksi jotkut Marian Keyesin sympaattisista irkkutytöistä tai Sophie Kinsellan sähläävistä tehopakkauksista. Tämä kirja on ennemminkin yhdistelmä Sinkkuelämää ja jo sitä aiemmin mainittua Gossip Girliä. Kirja tuo palan jotain ihan vierasta toista maailmaa silmien eteen, ja sitä tutkii oikein miellellään kolmen sadan sivun verran.


5 kommenttia:

  1. Joskus tulee varmasti teilattua kirja liian nopeasti. Tämä oli ehkä sellainen. Oltiin San Diegossa, Kaliforniassa, ja lähdettiin rannalle. Löysin hyllystä tämän kirjan ja ajattelin sen olevan hyvä ko. tarkoitukseen, mutta en voinut lukea paria sivua pidemmälle. En siis inhoa chicklitiä, mutta tämän alku oli minusta niin vastenmielinen, etten vaan pystynyt. Tuntui, että se chicklitille ominainen ja tärkeä ironisuus puuttui kokonaan, mutta se saattoi myös olla sillä tavalla piilotettu, ettei tämä puusilmä vain sitä havainnut.

    VastaaPoista
  2. Karoliina, kieltämättä alku oli aika korostetusti sitä mitä koko kirja, eli vähän överiä. Minä tulkitsin ranskankielisten sanojen viljelyn jotenkin ironiseksi. Eli joo, kyllä tämä vähän oikeaa mielentilaakin vaati :).

    Unohdin nyt ihan kokonaan kirjoittaa tuohon postaukseen, mutta oli jännä huomata, että kirjahan rankasti suoraviivaistettuna vastasi tosi tarkkaan kirjailijan elämänkaarta! Mietinkin, mitenköhän paljon hänen on loppujen lopuksi tarvinnut edes sekoittaa mitään omiaan joukkoon, Sykes kun on ollut juuri näitä juhlijatyttöjä, töissä Voguella, alun perin Isosta-Britanniasta kotoisin jne...

    VastaaPoista
  3. Minä en oikein lämmennyt tälle. Ei Blondeissa mitään vikaa ollut, muttei oikein erikoistakaan. Tosin luin tämän flunssassa ollessani, joten aivotoimintani oli aikalailla nollissa...

    Sinkkuelämän nuorempi ja rikkaampi pikkusisko, sanoisin.

    VastaaPoista
  4. Kuulostaa siltä, että ainakin chick lit -testiajon tämä ansaitsee. Katohan kunhan chick lit -vaihde taas iskee...

    VastaaPoista
  5. Norkku: Sinkkuelämän nuorempi ja rikkaampi pikkusisko on hyvä määritelmä :). Samoja, ei-mistään -ponnistaneita ihmisiä nämä eivät kyllä ole. Heh, ja luulen, että terveenä lukeminen ei niin hirveästi olisi sytyttänyt jos tämä ei flunssassakaan tuntunut kivalta :)

    Salla: Hih, odotan mielenkiinnolla :).

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, se julkaistaan pian!