 |
| Kaverin koti-kotona (Koti-kotona on paikka, jossa vanhemmat/vanhempi asuu. Samaan aikaan voi olla myös jo oma koti, ei siis pelkkä "kämppä".) oli kananpoikasia. Joo, siis ihan oikeita tipuja!!! |
Pääsiäinen oli ja meni. Pitkä viikonloppu (ja sitä ympäröivät kaksi lyhyttä työviikkoa) kelpaisivat kyllä useamminkin, samoin kuin tuommoiset rennot juhlapyhät ilman pakollista tekemistä - ei nyt sillä, että esim. joulu valmiiseen pöytään marssivalla mitenkään erityisen rankka olisi, mutta kuitenkin.
Kuten moni muukin on leikkisästi manaillut, lomilla aikaa kuluu aina helposti yllättävän paljon kaikkeen muuhun kuin lukemiseen kuten sosialisointiin, ulkoiluun ja syömiseen. Ei sillä, nyt onneksi pysyin enimmäkseen kaukana tietokoneestakin joten neljä päivää olivat todella kaukana arjesta.
Kirjoja ehdin lukea pienen pinon: Kuluvalla viikolla pääsen postaamaan ainakin "kaikkien muiden" lukemasta äiti ja koulumurhaaja -kirjasta, erään animaattorin työstä ikävystyttävässä Shenzhenissä ja Kinsellan uutukaisesta. Menossa on myös matkakuumetta nostattava Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois, 543 päivän reppumatka. Toistaiseksi en ole saanut vastakaikua sohvan pohjalta kantautuville "lähdetään meditoimaan Intiaan", "ei kun mennään vaeltamaan Nepaliin", "haluun muuten ihan todella Bhutaniin!!!!" -huudahduksille joten ennätän kyllä varmaan postaamaan tuostakin.
 |
| Tipuja sai pitää kädessä. Ja sitten ne helposti nukahti siihen. Niiiiin söpöjä. Nämä kaverti kuuluvat tulevaisuudessa taatusti promilleen maailman onnellisimmista munantuottajista. |
Ihania kuvia tipuista! Ja kuulostaa niin söpöltä tuo, että tipu nukahtaa kädelle. <3
VastaaPoistaPakko tulla minunkin erikseen sanomaan (siltä varalta ettet itse huomannut tai Jenniä uskonut?) - aivan ihanan söpöjä kuvia söpöistä tipuista! :-)
VastaaPoistaJopa on söpösiä <3 Tuosta käteen nukahtamisesta tuli mieleen oma ihana gerbiilini, joka vanhuuttaan nukahteli käteeni tai puseroni helmaan...
VastaaPoistaOletpa ollut ahkera lukija, minun saldoni pääsiäisen ajalta on yksi ainoa (ohuehko) kirja. Tosin sairastaminen, hyvä seura sekä kaunis sää verotti lukemista.
Jenni: Se on kyllä aikamoinen söpöyden yliannostus :)
VastaaPoistaBooksy: Harmi että kuvissa ei ole sitä piipitystä... Ne nimittäin piti sitä koko ajan ja se teki niistä livenä vielä söpömpiä°
Villasukka: Oii, ihana gerbiili :). No, usein semmosessa ei-jokapäiväisessä seurassa tulee tehtyä paljon muutakin, näin arkena ehtii sitten taas lukemaan :).
Hyvä keksintö tuo sanonta "koti-kotona", koska itsekkin joskus vaikea määrittää nimeä paikalle vanhempien koti ja oma koti ;)
VastaaPoista