Kirjan nimi: Työmiehen
vaimo
Kirjoittaja: Minna Canth
Kustantaja: Luettu The Project Gutenberg eBook
Julkaistu: 1885
Sivuja: 116
Mistä minulle: www.gutenberg.net
Kirjoittaja: Minna Canth
Kustantaja: Luettu The Project Gutenberg eBook
Julkaistu: 1885
Sivuja: 116
Mistä minulle: www.gutenberg.net
Harva voi valittaa, että ei olisi
saanut tilaisuutta Työmiehen vaimon lukemiseen: Muistan nähneeni kirjan nimen
vilahtaneen useasti äidinkielen oppituntien kirjalistoilla ja joku ystäväni
taisi kirjoittaa siitä kirja-arvostelun tai esseenkin. Lisäksi Työmiehen vaimon
voi ladata helposti ja ihan laillisesti Project Gutenbergin sivuilta
koneelle tai lukulaitteelle. Lisäksi kirja on lyhyt, joten sen lukee yhdessä
hujauksessa.
Työmiehen vaimon juoni
Kirjan juoni on varmasti monelle
ennestään tuttu. Laiskahko naishenkilö, Johanna, nai rehdin rengin, Riston.
Risto on raatanut kovasti saadakseen tiukalta isännältään oman torpan tuoreen
avioparin asuinpaikaksi. Kuten 1800-luvun Suomessa oli tapana, Risto renkinä
joutui heräämään aamuvarhaisella ison talon töihin, mutta työmiehen vaimolla,
Johannalla, ei ollut tilalla samanlaista selkeää roolia. Hän oli agraariyhteiskunnan väliinputoaja, lapseton
vaimo.
Johannan päivät käyvätkin pian
pitkiksi. Pientä torppaa ei siivoa montaa tuntia päivässä, ja pariskunnan karja
on pieni, vain yksi lehmä ja pari kanaa. Eläinten hoitoon, joka kuuluu Johannan
tehtäviin, ei siis kulu paljoa aikaa.
Johanna tutustuu kuitenkin
talosta taloon kiertävään mustalaistyttöön, Homsantuuhun. Tämä kertoo muiden
talojen lapsettomien naisten tylsästä elämästä ja siitä, kuinka moni kulutti
päiviään nopeammin silloin tällöin viinaa nauttimalla. Päivät eivät olisi niin
pitkiä, tylsiä ja yksinäisiä. Pian Johannan juominen kuitenkin ryöstäytyy käsistä ja siinä samalla kuluvat niin pienen perheen ruokarahat kuin muukin omaisuus.
Teemat
Canth on ollut erittäin rohkea
nostaessaan jo toissa vuosisadalla esiin osittain yhä aran asian: Naisten
alkoholismin. Vaikka nykyihmiset pitävätkin nykyisin usein elämää 1800 -luvulla
ankeana ja rankkana, monen on vaikea nähdä sitä, millainen naitujen mutta
lapsettomien naisten asema oli tuolloin. Ilman selvää tekemisen ja elämisen
tarkoitusta, aikana ennen kokopäivätöitä ja velvoitetta edes oman elannon
tienaamisesta moni nainen kallisti pulloa liian helposti.
Kirjan mielenkiintoisinta antia oli
mielestäni ehdottomasti kuvaus siitä, kuinka Risto suhtautui Johannan
alkoholismiin. Koska aihe oli tuolloin ehdoton tabu josta oli vaiettava, Risto
teki kaikkensa suojellakseen Johannan alkoholismin paljastumista. Johanna myi
jopa aivan muuta tarkoitusta varten valmistamiaan neulomuksia ja Riston uuteen
kotiin tekemiä tarvekaluja viinapullojen eteen. Toisaalta Johanna ei saanut
mistään apua ongelmiinsa, kun aihe oli salattu ja Ristokin yritti peitellä
sitä.
Toisaalta voidaan miettiä, kuinka tarina olisi sujunut, jos Johanna ei olisi koskaan tavannut Homsantuuta. Olisiko Johanna ajautunut jossain vaiheessa kuitenkin pontikkapannujen ääreen vai olisiko hän pysynyt oikealla polulla?
Canth-fanina en voi olla kommentoimatta!
VastaaPoistaTässä näkyy taas se Canthille tyypillinen rohkeus. Kuuluisin sitaatti Homsantuulta: "”Teidän lakinne ja oikeutenne, hahaha – Niitähän minun pitikin ampua!”
kuvaa juurikin sitä naisten taistelua saada olla tasa-arvoisia alkoholinkäyttäjiä miesten rinnalla. Tietysti aihetta pidettiin aikanaan kyseenalaisena, mutta rivien välistä Canthin viesti on selvä; juoppous ei kannata.
Hauskaa, että sinäkin luit Canthia samaan aikaan! :)
VastaaPoistaMinä luulen, että Johanna olisi löytänyt pontikan ilot ilman Homsantuultakin.
Naisten alkoholismi on aiheena melkoinen tabu vielä nykypäivänäkin, kuten mainitsit. Canthin rempseälle lähestymistavalle olisi käyttöä nykymediassakin. Lapsettomuus samaten on vielä nykypäivänäkin vaikea aihe. Voi vain kuvitella, millaisen vaikutuksen se on tehnyt lähes 200 vuotta sitten!
VastaaPoistaRistoa käy silti surku. :( Miesparka ansaitsisi jotain paljon parempaa.
Musta tämä oli aika järkky kirja, varsinkin se kohtaus, jossa Johanna yrjöää siihen naapurin ruokapöytään lasten vellin päälle :(
VastaaPoistaVähän matkaa tätä aikoinani luin mutta tämä oli jotenkin niin ahdistava kirja että jäi sillä kertaa kesken, pitäisi kai antaa toinen mahdollisuus.
VastaaPoistaPitäisikin lukea tämä, tärkeitä ja keskeisiä aiheita Canth on kyllä käsitellyt!
VastaaPoistaTämä on koskettava ja täällä juoppojen luvatussa maassa puhutteleva kirja. Canth ei tiennyt, miten aihe on entistä ajankohtaisempi 2000-luvulla, kun äidit ryyppäävät perheensä taivasalle.
VastaaPoistaEi ihme, etteivät kaikki pysty tätä lukemaan!
Minäkään en pystynyt tätä kirjaa lukemaan aikoinaan, sillä kirja oli teini-ikäisen herkälle sielulle ihan liian rankka. Pitäisi kyllä lukea jossain vaiheessa, sillä teema on hyvin tärkeä. Ei voi kuin sanoa, että kyllä Canth on ollut rohkea nostaessaan naisen alkoholismin esille.
VastaaPoistaOletteko muuten sitä mieltä, että Canth viittaa Johannan jopa myyvän itseään viinanhimossa? Minusta hän antaa sellaisen kuvan, mutta aika hienovaraisesti tosin. Vai olenko tulkinnut omiani?
VastaaPoistaMorre: Kiva, että poimit juuri tämän kommentin! Minunkin mielestäni Canth käy tässä kirjassa läpi vaikeaa aihetta: Kuinka saada tasa-arvoiset oikeudet lankeamatta miesten heikkouksiin?
VastaaPoistaKatja: Totta, voi olla. Toisaalta olisi mielenkiintoista tietää, olisiko esimerkiksi lapsen saaminen ennen Homsantuun saapumista kuvioihin voinut pelastaa Johannan!
Tii: Todellakin! Kirjassa tosiaan käsitellään kahta vaikeaa aihetta, vaikkakin lapsettomuutta ennemminkin rivien välissä. Toisaaltahan taas se voidaan nimetä syyksi kaikkeen kirjassa esitettyyn kurjuuteen!
Vera: Niin on! Tai kun hän pilata koko ison talon väen joulun samantapaisella tempauksella!
VastaaPoistahdcanis: Kannattaa antaa kirjalle toinen mahdollisuus. Näin isojen teemojen käsittely tosiaan vaatii vähän ikää ja arvostelukykyä.
Suketus: Suosittelen ehdottomasti! Ja kun kirjan vielä voi lukea vaikka ilmaiseksi kotikoneella, ei todellakaan tarvitse tyytyä vain näihin blogijuttuihin!
Paula: Niinpä, ei ole ihme, että tästä ei ole näkynyt paperista uusintapainosta aikoihin. Luulen, että moni ei vain kehtaisi ostaa, kun aihe tuntuu niin läheiseltä.
Anna: Suosittelen ehdottomasti! Toisaalta kirjassa on myös sellainen synkkä piirre, että sitä lukiessaan voi huomata, että kaikki asiat eivät todella ole muuttuneet!
marjis: Totta, viitteet ovat hyvin hienovaraisia. Nyt kun mainitsit, aloin miettiä, mitä sillä yhdellä Homsantuun kanssa kaupunkiin tehdyllä matkalla oikein mahtoikaan tapahtua...?
Veran mainitsema oksennuskohtaus sai minut lopettamaan kirjan lukemisen kesken. Hieno kirja tämä on kuitenkin, ja aihe on tärkeä, Canth on ollut huikean rohkea ja upean kantaa ottava kirjoittaja.
VastaaPoistaKyllä minunkin nyt pitäisi antaa kirjalle toinen mahdollisuus, jospa vaikka hyppään yli sen Johannan oksentelun, ja muutaman muun sivun.
Sara: Kyllä, kirja kannattaa pitää kaukana ruoka-ajoista! Se mielessä pitäen toisen mahdollisuuden voi hyvin antaa :).
VastaaPoistaSiis Mitä ihmettä ?? Olenko lukenut ihan eri kirjan koska minun työmiehen vaimossa se on kyllä risto joka ryyppää ja ajaa Johannan kuolemaan ???
VastaaPoistaHei Anonyymi, oikean kirjan olet lukenut, täältä löytyy selitys http://aamuvirkkuyksisarvinen.blogspot.de/2012/10/kirjabloggaajien-flashmobin.html :)
VastaaPoistaAhaa Kiitos selvennyksestä! :)
VastaaPoista