Kirjoittaja: Ulla-Lena Lundberg
Sivuja: 366
Kustantaja: Teos & Schildts & Söderströms
Julkaistu: 2012
Mistä minulle: Ostettu Kannen kuvan yhteys kirjaan selvisi vasta ihan loppusivuilla. |
Oikeasti uskon, että saaristoaihe minua tässä kirjassa kiehtoi. Olen itse kotoisin sisäsaaristosta Saimaalta (ei kiinteää tieyhteyttä vieläkään, siis mistään päin saarta), ja vielä esimerkiksi isäni lapsuudessa saaressa elettiin suunnilleen samalla tavalla kuin 1800 luvulla. Tähän saattaa liittyä pientä liioittelua, mutta aika ennen autoa ja telkkaria kuulostaa 1800-luvulta. Varmaan siksi elämä sotien jälkeisenä aikana ulkosaaristossa ei kuulosta minusta niin kaukaiselta kuin voisi luulla.
Juoni:
Lyhyesti: Länsi- ja itäpuoleen jakautuneeseen saaristoseurakuntaan muuttaa uusi pappi perheineen. Pappi on nuori ja virkaintoinen, mutta onnistuu hyvin sovittamaan toimintansa paikallisiin tapoihin ja tuomaan saaristoon henkäyksen uusia ajatuksia. Hän tuo jopa jonkinlaista yhteishenkä kränäiseen seurakuntaansa.
Henkilöt:
Pappia kiinnostavampi henkilö on hänen vaimonsa, pastorska. Nuori pappilan emäntä saa tasapainoilla niin miehensä pitkien työpäivien, pienen karjan hoitamisen, perheeseen syntyvien lapsien kuin saarelle kesäaikaan erittäin usein tupsahtavien vieraidenkin välillä. Naiselta ei puutu sisua tai päättäväisyyttä, mutta häntä ei missään tapauksessa ole kuvattu pyhimysmäiseksi yli-ihmiseksi.
Muut henkilöt on kuvattu uskottavasti, mutta he eivät ole erityisen kiinnostavia - kuten eivät kaikki ihmiset niukan kerronnan ja kuvailun perusteella oikeassa elämässäkään.
Muut kerronnalliset ratkaisut:
Mielenkiintoinen loppuratkaisu. Mietin, miten muuten kirjan olisi voinut lopettaa.
Kirja oli keskivaiheilla aikamoista joutokäyntiä, ja mietin, olisiko sitä voinut tiivistää tarinan kärsimättä.
Luin kirjan mielelläni, mutta ei se erityisesti sykähdyttänyt. Omassa mielessäni luokittelen tämän mielenkiintoisiin, huolellisesti kirjoitettuihin historiallisiin lukuromaaneihin ja olen pikkuisen hämmästynyt, että Jää voitti Finlandian. Hyvä kirja, ehdottomasti, mutta ei tarjonnut mullistavia uusia ajatuksia tai kehittänyt mitään uutta.
Kah, sinäkin tämän kimpussa juuri samoihin aikoihin!
VastaaPoistaMinä petyin. Joutokäyntiä oli minustakin liikaa, eikä tarina temmannut mihinkään hurmokseen. Henkilöhahmot kiinnostavia, mutta etenkin Petter oli jo turhan täydellinen. Sivuhenkilöistä olisin lukenut mieluusti enemmänkin.
Mutta hyvä että tuli luettua kuitenkin, tiedänpä sentään, mistä on kyse. :)
Mielenkiintoista lukea tällaisia samankaltaisia arvosteluja kuin millainen oma lukukokemukseni oli. Minäkin ihmettelen Finlandiaa...
VastaaPoistaItse sain tuon joululahjaksi mummiltani mutten ole vielä ehtinyt tarttua siihen. Olen yleensä ennakkoluulo erkki mitä tulee Finlandiav-voittajiin, toisaalta en ole yhtään sellaista kirjaa vielä lukenut. Koen ne liian "hienostuneeks" meikäläisen kirja makuun :) Mutta pitääkin nyt tarttua kirjaan ja katsoa mitä siitä tykkää!
VastaaPoistaMinä en ihmettele Finlandiaa, Jää on vahva lukuromaani, siinä on hyvä tarina ja kun ajattelee Finlandian valintaprosessia, niin kyllä tämä oli varmasti vahva ehdokas. :)
VastaaPoistaMinä pidin kirjasta, kovasti. Vei oman aikansa, että pääsin kerronnan verkkaisuuteen, mutta kun pääsin, ihastui ja yllätyinkin.
Suketus: No niinpä ollaan! Menenkin kommentoimaan sinulle enemmän, mutta totta, Petteriä olisi tehnyt välillä mieli melkein ravistaa.
VastaaPoistaHelmi: Luin itse asiassa sinun bloggauksesi ennen kuin kirjoitin omani, ja ajattelin kyllä monessa kohtaa ihan samalla tavalla! Hieno kirja, mutta jotenkin olisin odottanut Finlandialta jotain ihmeelistä. Nimimerkillä miksi Teemestari ei ollut listoilla...
Laura: Ei tämä kovin hienostunut ollut. Minä kyllä tavallaan tykkäsin, vaikka välillä kirjan tahti olisi voinut olla vähän tiiviimpikin.
Katja: Vahva lukuromaani on hyvin sanottu. Minä tosiaan vain kuvittelin, että kirjan pitäisi olla enemmän kuin "vain" lukuromaani Finlandian voittaakseen.
Olipa kiva lukea mielipiteitä Jäästä, olen harkinnut sen hankkimista mutta tarina ei ole hirmuisesti vetänyt... Ehkäpä luovutan suosiolla, hahah. :D No ei, mutta kiva blogi! :)
VastaaPoistablanca: Jää on ehkä niin perinteinen kirja, että se ei välttämättä uppoa kaikkiin... Eikä tietysti tarvitsekaan :). Toivottavasti löydät blogistani tai muualta vielä muuta hyvää luettavaa :)
VastaaPoista