Matkailu avartaa, kirjat auttavat saamaan samantapaisia kokemuksia kotonakin

torstai 3. tammikuuta 2013

Vuoden 2013 kirjahuiput

Tammikuussa on kiva katsahtaa menneeseen kirjavuoteen. Tein näin kirjallisesti jo viime- ja sitä edellisenä vuonna.

Vuoden kirjailijalöytö: 
Tuomas Kyrö 
Mielensäpahoittajat, Kerjäläinen ja jänis sekä Miniä. Kyrö osaa vääntää hauskaa vähästä ja käsitellä laajempia kokonaisuuksia. 



Vuoden kauhu: 
En lukenut mitään oikeasti kauhuun laskettavaa koko vuonna.

Vuoden fantasia: 
Vähän meni tätäkin sorttia, mutta Game of Thrones tuli ja valloitti. Addiktoiduin kuitenkin pahemmin sarjaan kuin kirjoihin, ja olen lukenut kirjoista vasta ensimmäisen. Kirja on minulla bloggaamatta vieläkin!

Vuoden dekkari: 
Viimein luettu klassikko eli Agatha Christien Kymmenen pientä neekerinpoikaa.

Vuoden hömppä:
Allison Pearson: Kate Reddy - Täydellä teholla yötä päivää. Mukavan kevyttä, mutta silti elämänmakuista. 

Vuoden scifi:
Tämä on sentään helppo! Emmi Itäranta: Teemestarin kirja tai scifimmästä puolesta Nancy Kressin Beggars in Spain.

Vuoden opetus: 
Kaikki kirjalliset ilmiöt eivät ole tutustumisen arvoisia, ei olisi haitannut vaikka Fifty Shades of Grey olisi jäänyt lukematta. Guy Delisle taas oli mahtava löytö, haluaisin tarttua sarjakuviin jatkossa useamminkin.

Vuoden pettymys:  
Luin vähemmän kuin olisi kiva. Yritän taas vaihtaa turhaa nettailua lukemiseen, koska lukeminen on antoisampaa. Harmittaa myös, että en saanut suoritettua scifi-haastetta ihan loppuun saakka!

Vuoden kiitos:
Teille, mukaville lukijoilleni! Olette pysyneet kyydissä vaikka päivityksiä tulee vähän miten sattuu ja kirjamakukin on varsin lavea.

9 kommenttia:

  1. Kiva katsaus! Minäkin tutustuin ja ihastuin viime vuonna Guy Delisleen ja rohkaistuin muutenkin kokeilemaan sarjakuvien lukemista.

    VastaaPoista
  2. Minä olen suosiolla jättänyt fifty shadesin väliin. Hömppääkään en ole tullut lukeneeksi tänä vuonna, yhden dekkarin sentään sain lukaistua.

    VastaaPoista
  3. Luru: Kiitos! Guy on kyllä vuoden parhaita löytöjä, hänen sarjiksiaan lukiessa oikeasti sivistyi samalla :)

    Elma Ilona: Oho, no aika korkeakirjallisilla linjoilla olet sitten ollut :). Fifty shadesin passaaminen tosiaan tuskin pidemmän päälle haittaa...

    VastaaPoista
  4. Pitäisi minunkin vihdoinkin tutustua Kyröön... Sain syksyllä Mielensäpahoittajan äänikirjana ja Miniäkin odottelee hyllyssä. :) Jee Teemestarin kirjalle ja Kate Reddylle!

    Onnellista alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
  5. Katja: Oi, tutustu ihmeessä, mutta suosittelen tosi kovasti myös Kerjäläistä ja jänistä. Se on hieno tarina ja sellainen perinteisempi kokonainen romaani, vaikka kyllähän Mielensäpahoittaja jo aikamoinen käsite on :).

    VastaaPoista
  6. Fifty shades oli tosiaan vähän turha minullakin. Varsinkin, kun se oli niin pitkäkin.
    Mieluummin perinteinen hömppävälipala kuin väkisin väännetty... niin, mikä ? Ei hömppää, muttei varsinaista viihdettäkään - erotiikkapläjäys ?

    VastaaPoista
  7. Minna Vuo-Cho: Niinpä - tuossa on taas kategorioimista...

    VastaaPoista
  8. Minäkin yritän tänä vuonna vähentää turhaa netissä roikkumista. Oikeastaan ihan uskomatonta, miten herkästi sitä jää koukkuun ja seuraamaan ihan typeriä juttuja. :-/ Kun hyvästä kirjasta jää kuitenkin kaikin puolin parempi mieli kuin tuntien nettihaahuilusta.

    VastaaPoista
  9. Reetta: Niin jää. Ja kirjasta, huonostakin, jää yleensä melkein parempi olo kuin vain haahuilusta, vaikka välillä tykkään kyllä ihan vaan surffailustakin :).

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, se julkaistaan pian!