Matkailu avartaa, kirjat auttavat saamaan samantapaisia kokemuksia kotonakin

tiistai 17. tammikuuta 2012

Kirjakevät! Lukeminen ei uhkaa loppua maailmasta, vieläkään.

Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina perinteisen kevään kirjojen listauksen. Helsingin Sanomien lista on puolivuosittainen merkki siitä, että kustantamojen uutuusluetteoita kannattaa alkaa selata toden teolle. Näin kävi viime syksynäkin. Kaikkia keväällä julkaistavia romaaneja HS:n listasta tuskin löytyi, ja kaikista ei saa pelkästään lyhyen kuvauksen perusteella kiinni. Silti joukosta nousi esiin monta taatusti lukemisen arvoista kirjaa. 
Ihan inhimmillisistä syistä suurimman huomion minulta taitavat saada nyt Gummeruksen kirjat: ko. kustantamon uutuusluettelo on ainut, joka minulla on paperisena.
Joka tapauksessa, vaikka tulossa on vain kirjakevät eikä yleensä paljon runsaampi kirjakevät, luulen, että meillä helposti alkaa näyttää tältä:

Näin siis, jos meillä olisi jättimäinen kirjahylly. Todennäköisempi skenaario onkin alempi:

Mutta, sitten kirjoihin. Kursivoimattomat lauseen luonnehdinnat ovat sunnuntain (15.1.2012) HS:stä tai kustantamojen esittelyistä poimittuja. 

Olga Togarczuk: Vaeltajat. Otava. Nainen jättää perheensä asuakseen metrojunissa. Kuulostaa kiehtovalta. Ja omituiselta. Siis hyvältä.

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike. Roolihahmon toinen kokoelma. WSOY Luin Mielensäpahoittajan viikonloppuna (postaus siis pian tulossa) ja juhuu, juttuja kyllä lukee mielellään lisääkin.

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja. Fantasia- ja scifi-kirjoituskilvan voittaja. Teos Kirjan teemana on mm. veden puute mikä jostain syystä tuntuu virkistävältä skenaariolta. Katsotaan millainen kokonaisuus ympärille on synnytetty. 

Chileläisen Hernán Rivera Letelierin Siltala(s. 1950) romaani Elokuvankertoja kertoo lumoavan tarinan tytöstä, jonka köyhä työläisperhe lähettää elokuviin. Kun tyttö sitten palaa kotiin, kertoo hän näkemänsä elokuvat koko perheelle – ja ennen pitkää koko kaivoskylän yhteisölle. (helmikuu)

Jennifer Egan: Aika suuri hämäys. Tammi. Kirjan rakenne kuulemma muistuttaa Facebookkia. Tämä kuulostaa niin omituiselta, että pakkohan tähän on sitten tutustua...

Marian Keyes: Peiton alla, Tarinoita kirjailijaelämästä. Tammi. Ilmeisesti jonkinlainen faktapohjainen tarinakokoelma. Ehkä tätä ei ole suomennettu lyhentäne? Keyes osaa kirjoittaa, haluan tutustua.

Téa Obreht: Tiikerin vaimo. Romaani huhuista, joista kasvaa myyttejä. WSOY Tästä oli sunnuntain Hesarissa pitkä juttu. Tai oikeastaan kirjailijasta. Silti, vakuutuin.

Turkka Hautalaa: Kansalliskirja. Tarinakokoelma vie tunnistettaviin hetkiin. Gummerus. "Turkka Hautalan Suomea asuttavat muuttokatokylien viimeiset nuoret, kahviloiden murahtelevat ukot ja kiitospaidassa lätkäpeliä hakkaavat kiinalaiset naapurit." Tuon kuvauksen jälkeen oli selvää, että tämä pitää lukea. 

Hannu Rajaniemi: Fraktaaliruhtinas. Kvanttivarkaan seuraaja. Gummerus Tämä on tietysti itsestään selvä valinta kevään listalle The Quantum Thiefin jälkeen. Katsotaan kumman kieliversion saan ensin kiinni...

Vladimir Nabokov: Naurua pimeässä, Gummerus. En ole vielä lukenut Lolitaakaan (se on edelleen pinossa...), mutta Gummeruksen luettelon esittelytekstiin oli ujutettu lause "Tässä kirjassa on yksi kirjallisuuden huikeimmista lopukohtauksista." Luuletteko, että tuollaisen kuvauksen jälkeen malttaisi jättää lukematta?

Gene Wolfe: Kiduttajan varjo. Uuden auringon kirja 1. Gummerus Tämä löytyy itse asiassa omastakin hyllystä - englanniksi. Olen vältellyt sen lukemita vähän samoista syistä joilla sitä Gummeruksen luettelossa niin mielenkiintoisesti kuvataan: "Teos on allegorisen tarinankerronnan mestariteos, joka hakee kielellisessä ilmaisussa vertaistaan. Wolfe on monimutkainen kielilabyrinttien ja maailmojen rakentaja, joka kuvaa luomiaan henkilöitä ja maailmoja harvinaisella lämmöllä ja viisaudella." Vaikuttaa aikamoista keskittymiskykyä vaativalta. 

Gummeruksen nuorten kirjojen puolelta nousi vielä muutama yllätys: 
Michael Morpurgo: Sotahevonen. Hevosen silmin kerrottu tarina sodasta. Tästä kirjasta on tullut jo elokuvakin, jonka pitäisi olla ensi-illassa juuri nyt, tammikuussa.

Damien Dibben: HIstorian vartijat, Myrsky nousee. Aikamatkailua, salaseuroja, Lontoota ja Ranskaa.

Siinäpä ne. Kaikkia ehdin tuskin lukea, vaikka olen suorastaan yllättänyt itseni syksyn uutuuksien kanssa - ja hyviä ne ovat kyllä olleet! Minulla on kova lukuinto juuri nyt muutenkin, postausvuoroa odottaa jo kokonaiset kolme luettua kirjaa. Lähipäivinä vuorossa onkin paitsi mielensä pahoittamista, myös haasteita energian tuotannossa ja erään kanin matka ympäri Suomea.

Kuvat täältä ja täältä.

14 kommenttia:

  1. Mahtava kevätkatsaus! Lisäksi tiivistit täydellisesti tunteeni Wolfen kirjan suhteen - mullakin on se hyllyssä englanniksi...

    VastaaPoista
  2. Liina: Jee! Joo, siis voi vitsi tuota Wolfea... Ensin luin arvosteluja että se kannattaa lukea, sitten jossain vaiheessa luin liikaa juttuja jossa sanottiin että se kannattaa lukea vaikka haastava onkin ja kyllähän siis minä itsekin lukisin jos aikaa olisi paneutua moiseen. Voi ei... Mutta joo, maaliskuussa on loma, katsotaan jos siten rykäisisi. Ehkä sinä eka ja kerrot sitten rehellisen mielipiteen ;).

    VastaaPoista
  3. Argh, "kielilabyrintti" ei kyllä kuulosta houkuttelevalta... Mutta Fraktaaliprinssiä odottelen minäkin innolla!

    VastaaPoista
  4. no ei kyllä uhkaa...! Olipa hyvä, että laitoit tämän tänne.

    En nimittäin tiennyt, että Turkka Hautalalta on ilmestynyt uusi kirja! makes me very happy!

    T.Tuulie

    VastaaPoista
  5. Booksy: No niinpä. Sitten kun se kielilabyrintti v aikuttaa englanniksi vielä pahemmalta... Tänään jo vähän sitä ekaa sivua silmäilin ja hmh, kyllä siitä vähän jo heti sellainen intellekti henki hönkäisi. Tai sitten vaan kuvittelin.

    Tuulie: No hyvä jos tiedosta oli iloa :). Stalkkasin tietty heti profiilisi ja huomasin että sinulla on Salo lempikirjana, oletan että juurii se Hautalan...? En tiedä miksi Hautala on minulta jäänyt lukematta, koska yleensä vähän kaipaan kaikessa sellaisia oman sukupolveni olen maalta -juttuja (koska olen), ja siis käsittämätöntä kyllä Salo on ollut minulla yli vuoden jo hyllyssä, sain sen kustantamon FB-sivusta tykkäämällä tai jotain vastaavaa aikanaan... Mutta siis joo, kiitos kommentista :).

    VastaaPoista
  6. Minä en ole vielä saanut listatuksi omia kevään tärppejäni, vaikka aika montaa kirjaa innolla jo odotankin ilmestyväksi.

    Ihanaa kun Keyesiltäkin tulee uutta, toivon mukaan olisi tosiaan nyt lyhentämätön!

    VastaaPoista
  7. Susa: No, ehtiihän tässä vielä :). Minäkin muuten ajattelin heti, että jos tuo Keyesin uusin on jonkinlainen tarinakokoelmaa, niin eihän "ne" nyt voi yksittäisiä tarinoita sentään alkaa lyhenelemään?!? Odottakaamme jännityksellä...

    VastaaPoista
  8. Ei lopu lukeminen ei... Mielenkiintoisia tärppejä! Minun ykköskohteeni on tuo Tiikerin vaimo, jolta odotan aika paljon.

    Mielensäpahoittajan jatko-osa vähän pelottaa. Voiko se mitenkään olla yhtä hyvä kuin ensimmäinen? Minulle se oli jotenkin tosi sydämeenkäyvä lukukokemus, joten hieman pohdiskelen, uskallanko ihan heti tarttua jatkoon...

    VastaaPoista
  9. Minusta on hauskaa, että Sotahevonen kiinnostaa monia (minuakin, vaikken sitä omalle listalleni tajunnut laittaa), koska harvoin nuortenkirja aiheuttaa ennakkoinnostusta aikuisissa. Kirja kuulostaa kyllä hyvällä tavalla erilaiselta sotakirjalta.

    VastaaPoista
  10. Suketus: Totta, jatko-osat on aina tavallaan vähän pelottavia. Toisaalta Mielensäpahoittaja oli minusta tavallaan aika niukka ja rajattu kokonaisuus ja Kyrön jutut mm. Helsingin Sanomissa ovat olleet niin hauskoja, että toistaiseksi olen erittäin toiveikas :).

    Jenni: Selvä kohtalon oikku, Sotahevonen oli jo tänään kirjaston lastenosaston hyllyssä ja nyt minulla, jee!

    VastaaPoista
  11. Listaltasi löytyi tuo blogaamani Teemestarin Kirja. Se oli hyvä! Lueppa se ja kirjoita arvioisi. Odotan sitä.

    VastaaPoista
  12. Johnny: Haa, olet jo päässyt siihen käsiksi, mahtavaa! Pitääkin käydä katsomassa mitä olet tykännyt. Ja kyllä, lukulistalla, toivottavasti saan kirjasta pian kiinni.

    VastaaPoista
  13. Luin tuon Eganin kirjan englanniksi joulun alla ja tykkäsin kovasti! En tiedä miten sen on tarkoitus muistuttaa Facebookia, mutta kirjassa on erillisiä tarinoita, jotka kaikki nivoutuvat lopulta yhteen. Välillä mennään asiasta viidenteen, kuitenkin helppolukuisesti. Toissakesänä Jenkeissä tulin lainanneeksi Eganin aiempia kirjoja kirjastosta, mutta tämä viimeisin oli kyllä eniten mun mieleen, suosittelen! Toivottavasti kirja on saanut arvoisensa käännöksen...

    VastaaPoista
  14. Maria: Kiitos kommentista! Tuo facebookkimaiseksi mainostaminen tosiaan on mielestäni vähän erikoista, on tosiaan vähän vaikea ymmärtää miten romaani oikein voi olla sellainen :). Pitää kuitenkin tarttua tuohon ja muihinkin ko. kirjailijan teoksiin rohkeasti.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, se julkaistaan pian!