Halusin ostaa kirjan, ostin kolme

Päätin osallistua Marissan emännöimään "osta normaalihintainen kirja" -tempaukseen. Ideana on kertoa alelöytöjen sijaan normaalihintaisen kirjan ostamisesta ja ostokokemuksesta. Tempaus on eräänlainen vastaisku arvostelukappaleiden kahmimiselle ja neljän euron kirjojen nappailulle, joista blogeissa kieltämättä kerrotaan useammin kuin normaalihintaisten kirjojen ostamisesta.

Paljastan heti, että omalla kohdallani tempaus ei sujunut aivan kaikkien taiteen sääntöjen ja tempauksen hengen mukaisesti, mutta koska aihe on mielenkiintoinen, päätin blogata siitä silti (oman aikavyöhykkeeni mukaan niukasti tiistain puolella). 

Kirjakauppa on aiheena mielenkiintoinen ja sitä voi miettiä monelta kannalta, vähän sen mukaan kenen lehmä on ojassa. Esimerkiksi Marissa peräänkuuluttaa kuluttajana äänestämistä - kuluttaja voi vaikuttaa siihen, haluaako tehdä ostoksensa pienessä lähiliikkeessä, ketjukaupassa vai suuressa marketissa.

Mitä ostan ja miksi - onneksi en joudu vastaamaan tähän lyhyesti

Ei, en oikeasti missään vaiheessa edes kuvitellut ryntääväni lähikorttelin kirjakauppaan. Itse asiassa tarkoituksenani on "vähän vähentää" fyysisten kirjojen hamstraamista. Vuosi sitten Berliiniin muuttaessani kirjoja oli mukana ehkä kymmenen, nyt niitä on, noh, ainakin neljä isoa pinollista. Mistä ne ovat tulleet, on minulle edelleen puolittain mysteeri. Tällä hetkellä melkein välttelen kirjakauppoja ylisuuria houkutuksia peläten, huomaan silti niiden myyntipöytien ja top10 hyllyjen vaikuttavan siihen, mistä milloinkin olen kiinnostunut.

Omasta kirjojenostopäätöksestäni onkin tullut jonkinlainen sekoitus digi- ja reaalimaailman signaaleja. Muistan kavereiden suosittelut, blogeissa pyörineet kirjat ja luottobloggaajien kommentit niistä, lehtien kritiikit ja kirjakaupassa huomiota kiinnittäneet etu- ja takakannet.

Nämä olisin halunnut ostaa

Edellinen kappale oli pitkä pohjustus sille, mitä oikein ostin. Loppujen lopuksi digimaailman tarjonta keikautti ostopäätökseni päälaelleen.

Kuva Weltbild.de

Kuva Weltbild.de

 Timur Vermes (Er ist wieder da, hän on taas siellä) on varmaan  todella saanut kiittää kirjansa kannen suunnittelijaa. Fyysisen kirjan kansi todella kiinnittää huomion kirjakaupassa, eikä lukijan tarvitse miettiä kahdesti, kuka kirjan päähenkilö on. Myös juoni vaikuttaa mielenkiintoiselta. Kirjassa Hitler herää kesällä 2011 Berliinin keskustan tyhjällä tontilla, ilman vaimoaan, koiraansa tai ketään muutakaan tuttuaan. Mies alkaa tehdä huomioita nykysaksasta, jotka monen lukijan mielestä ovat olleet kipeän tosia.

Toinen tänään melkein ostettu kirja on Sheryl Sandbergin Lean In. Facebookin huippujohtaja kertoo kirjassaan, miksi naisjohtajia on niin vähän ja mitä asialle pitäisi tehdä - tai näin ainakin luulen.

Nämä ostin

Hyvin suunnitellut ja sivistyneet kirjaostokseni vaihtuivat kuitenkin vähän erilaisiksi ihan vain siksi, että kirjojen ostaminen oli liian vaikeaa. Ai mitenniin? Sain jo jouluna lahjaksi lahjakortin amazon.de:hen, jonka ajattelin käyttää kirjaostokseeni nyt (siksi mainitsin jo alussa, että en ollut näissä ostoaikeissani ihan tempauksen hengen mukaiset jauhot pussissa). Pääsin kuitenkin yllättymään amazonin maarajoista ja huomaamaan, että a) lahjakorttini oli voimassa vain amazon.de -kaupassa b) Kindle-kirjoja voi ostaa vain amazon.com -kaupasta. Miten tässä näin kävi?

Koska sähkökirjojen ostaminen on tietenkin aivan eri asia kuin fyysisten kirjojen ostaminen, ostosuunnitelmani meni aivan uusiksi. Aivoni laskivat eri kirjoille jokinlaista ostoarvosanaa, johon vaikuttivat niin kirjan visualisuus, kirjan lainaan haluavien kavereiden määrä, hinta, omat lukukerrat, 25 euron lahjakortin käytön optimointi jne.

Kuva Amazon.com

The 4-Hour Body pääsi ostoskoriin Neljän tunnin työviikon innoittamana. Vaikka taisin kertoa jo aiemmin pitäväni Timothy Ferrisiä äärimmäisen ärsyttävänä tyyppinä ja miehen kirjoitustyyliä vähän, noh, ikävänä, minun on pakko myöntää että neljän tunnin työviikossa oli myös paljon asiaa. Kun kaveri vielä suositteli The 4-hour Body -kirjaa, ostopäätös oli selvä.

 

 

 

Kuva Amazon.com

The Unwritten on jäänyt mieleen etenkin Sallan, Liinan ja Booksyn blogeista. Aivopesu albumi kerrallaan alkaa selvästi tehota.

Kuva Amazon.com

Näin töihini on tulossa postipaketti, jossa ei ole yksi, ei kaksi, vaan kolme kirjaa. Normaalihintaisia tai ei, pienestä lähikaupasta tai ei, ne ovat kirjoja, niistä on maksettu, ja ne ovat tulossa minulle. Rehellisesti sanottuna en ole hirmu kiinnostunut kirjojen vähittäismyyjien hinnanmuodostuksesta, vaan olen kiinnostuneempi siitä, että varsinaisen kustannusmaailman pyörät pyörivät edelleen ja saan mahdollisuuden ostaa uutta luettavaa kausittain.