Kaupankäyntiä venälälisittäin (Nikolai Gogol: Kuolleet sielut)

Kirjan nimi: Kuolleet sielut
Kirjoittaja: Nikolai Gogol
Julkaistu: 1842
Sivuja: 298 
Kustantaja: Otava  
Suomentaja: Samuli Suomalainen
Mistä minulle: Antikvariaattiostos

Vaarallista lauantaiaamun elämää, eli kuvasuunnittelua läikkyvillä aineilla valkoisella päiväpeitolla. Törkeän hyvän suklaa-inkiväärismoothien resepti fitterforlife.

 Lauantaiaamu, voi ihanaa! Olen ehdottomasti aamuihminen, ja kiireettömät (tai no, Pilates odottaa tunnin päästä, joten kyllä tässä joku takaraja on...) aamut jolloin saa väkertää smoothieita, keittää kahvia ja asetella esineitä instagram-tyyliin sopivasti ovat jonkinlaista superluksusta, varsinkin kun Berliinissä kajastaa nätti valo. 

Luin Gogolin Kuolleet sielut nyt ensimmäistä kertaa venäläiset klassikot -intoni vallassa. Ja voi pojat ja tytöt, kyllä se oli hyvä! Minua jotenkin hämmentää, että 1800-luvun puolivälissä, siis huh, yli 150 vuotta sitten kirjoitettu kirja voi olla vieläkin näin hyvä.

Juoni on oikeastaan aika lyhyesti kuvattu: Päähenkilö Tšitšikov matkustelee ympäri Venäjää ja ostaa tai yrittää ostaa kuolleita sieluja. Myyjiä tämä tietysti hämmentää, eikä aina ihan vähää. 

Oikeastaan ei ole ihme että pidin Kuolleista sieluita niin paljon: Kirjan takakannessa Googlia nimitetään muun muassa venäläisen kirjallisuuden absurdin ja surrealistisen perinteen aloittajaksi. 

Lisäpisteitä Kuolleet sielut saa suoraan sanottuna myös siitä, että sitä ei ole pilattu pituudella. Vaikka nyt olisi jo miten Kindlejen ja sähkökirjojen aika (tai ehkä juuri siksi, että sähkökirjani ovat Kindlessä, jonka kanssa kopiosuojausasiat ovat aika kikkailua ja usein aika synkän harmaata aluetta jos niihin lähtee, ei tietenkään sillä että minä moisia harrastaisin mutta internetistä olen lukenut ;)), reissuun lähtiessä käsimatkatavaroihin valikoin Kindlen lisäksi aina ohuen pokkarin joka vie laukusta vain vähän tilaa, en hillitöntä tiiliskiveä.