Uusintakierroksella: Ole luonani aina (Never let me go)

Kirjan nimi: Never let me go
Kirjoittaja: Kazuo Ishiguro
Julkaistu: 2005
Mistä minulle: Amazon.com

Harvinaista kyllä, luin kirjan toiseen kertaan! Näin ei käy kovin usein: Mailmassa on lukemattomia (hahhaa) mielenkiintoisia kirjoja, joten aika harvoin näen syytä tarttua mihinkään vanhaan suosikkiin - yleensä pidän hyvät kirjamuistot mieluusti hyvinä muistoina.

Tässä Hamburger Bahnhofin juuri päättyneessä Wall works -teoksessa on jotain samaa tunnelmaa...

Nyt innostuin kuitenkin ilmoittautumaan kansainväliseen vapaamuotoiseen lukupiiriin, jonka listalla Izhiguron Never let me go oli. Hankin kirjan Kindleen, luin sen läpi jaa... Kun lukupiirin oli tarkoitus tavata jossain Neukölnin perukoilla, löysin itseni vielä harhailemasta töistä stressaantuneena ja ympyrää pyöräillen Kreutzbergistä. Riittää, ajattelin. "Tämän pitäisi olla kiva harrastus ja vapaaehtoinen aktiviteetti, en todellakaan rynni kärttyisenä, nälkäisenä ja myöhässä johonkin, mistä en edes tunne ketään." Ja niinpä en sitten vieläkään ole käynyt Berliinin kansainvälisten naisten lukupiirissä, niin hauskalta kuin se tuntuukin...

Mutta niin, Never let me go. Se on erinomainen, ehkä yksi parhaista koskaan lukemistani kirjoista, toisellakin kerralla. Lukukokemus oli nyt ihan erilainen kuin ensimmäisellä kerralla, koska tiesin, mitä kirjassa tapahtuu. Osa ensimmäisen kerran viehätyksestä liittyi varmasti osaksi myös siihen, että kirja tosiaan oli rauhallisesta tahdistaan huolimatta yllätystä alusta loppuun. Nyt sen sijaan olin tippa linssissä jo ensimmäisten sivujen aikana.

Oikeastaan Never let me go sopii erinomaisesti useamman kerran luettavaksi. Se on kaunis, ihana, todella, todella surullinen kirja. Kolmas kerta tulee varmaan joskus.

Myös kirjasta tehty elokuva on muistaakseni kohtuullisen hyvä, en tosin koe mitään vetoa sen uudelleenkatsomiseen.