Vietin mahtavan syys-lokakuisen lomaviikon Suomessa. Aurinko paistoi melkein joka päivä ja ruska oli kauneimmillaan. Nukuin pitkään ja vietin paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa. Ulkoilin ja luin myös muutaman mielenkiintoisen kirjan. Sain monta uutta bloggausideaakin. Voin siis vain suositella kaikille Järvi-Suomen ja Helsingin yhdistelmämatkaa ;). Tässä kuitenkin nyt ensimmäinen lomalla luetuista kirjoista!
Kirjan nimi: Revence wears Prada: The Devil Returns
Kirjoittaja: Lauren Weisberger
Julkaistu: 2013
Sivuja: 420
Mistä minulle: Kaveri lainasi
 |
| Loman oleelliset eli ulkoimaa, vettä, kahvia, koira ja rannalle sopiva kirja. |
Kolmella lauseella
Paholainen pukeutuu Pradaan on kuin varaventtiili hirmupomon määräysvallasta joskus kärsineelle. Samaistumispinta on kuitenkin ohut, kun ottaa huomioon, että Paholaisessa päähenkilö oli vasta yliopistosta valmistunut tyttönen. Paholaisen paluussa Weisberger näyttää, kuinka vanhan auktoriteetin läsnäolo vai suorastaan lamauttaa aikuisenkin epävarman pikkutytön tasolle ja kuinka elämässä voi suurista takaiskuista huolimatta selvitä onneen.Pidemmin
Suosittelen Revenge wears Prada kirjaa niille, jotka pitivät Paholainen pukeutuu Pradaan -kirjasta. Paluu on Paholaisen suora jatko. Aikaa on harpattu kymmenen vuotta eteen päin, ja päähenkilö Andyn elämä on ensimmäisen kirjan lopusta huolimatta itse asiassa oikein mukavissa kantimissa. Hän on perustanut entisen vihanaisensa Emilyn kanssa menestyvän lukustyylin häälehden. Andy elää ihanan, vaikutusvaltaisen ja varakkaan kihlattunsa kanssa New Yorkissa. Elämä on kiireistä, mutta toisaalta hän elää unelmaansa.Kirjassa on todella paljon erilaisia takaumia joissa käydään läpi niin Adyn ja Emilyn ystävystymistä, Andyn ja tämän miehen Maxin ensimmäistä tapaamista ja montaa muuta asiaa.
Ja sitten kaikki muuttuu, yhdellä, kahdella, kolmella tavalla. Tapahtumat eivät etene äärimmäisen intensiivisesti, mutta takaumien ansiosta lukija saa jatkuvasti tietää jotain uutta ja kiinnostus pysyi yllä.
Toisaalta taas Weisberger tekee mielestäni melko laiskoja kerronnallisia ratkaisuja monessa kohtaa kirjaa: Hän yksinkertaisesti hyppää monen jännittävän ja ehkä vähän haastavampaa kuvausta vaativan kohtauksen ohi. Tämä harmitti ainakin minua kirjaa lukiessa useamman kerran.
Silti: Tykkäsin kirjasta, kovasti. Mutta olenkin aikamoinen Paholainen pukeutuu Pradaan -fani. Ymmärrän, että kirja ei välttämättä kaikkiin uppoa, loppua voi pitää lällynä jne, mutta silti. Kivassa Andyssa vaan on paljon samaistuttavaa.
Hih, melkeinpä tuli tuplapostaus! Minuun Kosto ei oikein iskenyt vaan koin nyky-Andyn vähän turhankin neuroottisena. Olisin myös kaivannut vähän enemmän sitä kostoa ja Mirandaa, sillä nythän näiden osuus jäi toissijaiseksi kriiseilyn keskellä. Minä samaistuin aikanani Andyyn paljonkin ja ehkä siksi tämä nyt tökkäsikin niin vahvasti sillä Revengen Andy oli minulle jotenkin aivan vieras henkilö. Melkein kuin lapsuuden kaveri, jonka kanssa on kasvettu ihan eri suuntiin.
VastaaPoistaNo melkein! Kuten blogissasi kommentoinkin, minä tykkäsin tästä kovasti, ja Andy tuntui yhtä sympaattiselta kuin ennenkin :). Oli hauska nähdä, miten hän vanhemmiten luontevasti vähän lipsui omista nuoruuden tavoitteistaan mutta toisaalta oli saanut paljon tilalle. Miranda tosiaan pääsi kunnolla vauhtiin vasta lopussa!
PoistaOho, tästä jatko-osa! Luin kirjan vasta tänä kesänä ensimmäistä kertaa ja tykkäsin siitä. Minulla taas oli samaistumispintaa aika paljonkin :) uskaltaakohan jatko-osaa lukea? Pahoilainen pukeuduu Pradaan tuntui aika loppuun asti kirjoitetulta teokselta.
VastaaPoistaMinä kyllä tykkäsin tästäkin, vaikka esimerkiksi edellä kommentoinut Norkku ei :). Eli minä kyllä suosittelisin, tosin se, että ensimmäisen kirjan lukemisesta on ikuisuuksia, saattoi vaikuttaa asiaan...
Poista