Matkailu avartaa, kirjat auttavat saamaan samantapaisia kokemuksia kotonakin

maanantai 14. lokakuuta 2013

Huomioita Suomesta

Suomen lomastani on kulunut viikko. Tein muistiinpanoja siitä, miltä siellä näytti. Ja tuntui.

Mökillä luonto oli lähellä. Ja hiljaisuus oli kuin pimeys: Sellaista, mikä oli aiemmin itsestäänselvää, mutta nyt siihen kiinnitti huomiota.


Ulkona oli kylmää, mutta vietin siellä silti niin paljon aikaa kuin mahdollista. Mietin, jäätyykö tietokone. Tajusin, milloin termoskupista olisi hyötyä.

Aurinko paistoi, ja äkkiä tuntui, kuin en olisi nähnyt sitä viikkoihin. Aamuisin saattoi olla peilityyntä.


Hassua kyllä, tuntui, että syksy ei ollut edennyt pidemmälle kuin Berliinissä. Mutta joka päivä oli kirkasta.

Lyhyesti: Maalla kaikki näytti aikalailla siltä kuin ennenkin. Tiesin sen, koska nämä vanhat paikat olivat alkaneet näyttää minulle uusilta jo monta kertaa aikaisemmin. Olin huomannut luonnon, hiljaisuuden, auringon, vanhojen ihmisten paljouden jo monta kertaa aikaisemmin. 


Helsinki taas... Se näytti uudelta, ja uudelta Suomelta. Siltä, mitä en ollut koskaan oikein tuntenut. 

Perjantaina taivas oli naurettavan sininen. Katsoka vaikka kuvaa yllä! Aurinko häikäisi niin, että kaipasin jo aurinkolasejani ja pelkäsin migreeniä. 

Helsingissä huomasi, että Suomessa palkat ovat isoja ja tuloveroprosentti pieni. Jep. Tässä ei ole sarkasmia. Ihmiset istuskelivat kalliissa kahviloissa ja Louis Vuittonin veskoja oli naisilla yhtä paljon kuin Marimekon laukkuja aiemmin. Ei uskoisi Suomen nähneen minkäänlaista taantumaa tai olevan sellaisessa YT-kierteessä kuin tiedotusvälineet antavat ymmärtää. 

Akateemisessa kirjakaupassa oli ihana valikoima, ja mieletön määrä kiinnostavista uutuksista oli kotimaisia. Vau. Postaan näistä vielä myöhemmin lisää.

Suomalaisnaisten, ja varsinkin keski-ikäisten 40+ naisten pukeutuminen on paljon nuorekkaampaa kuin Saksassa. On kireitä farkkuja, on korkeita nilkkureita, on lyhyitä takkeja. Aluksi se näytti melkein teiniltä, sitten vaan ihan kivalta. Sitäpaitsi asialiseseti pukeutuneita 40+ ikäisiä näkyi katukuvassa paaaljon enemmän kuin Berliinissä. Tajusin juuri, mistä se johtuu: Nämä naiset liikkuivat työtapaamisesta toiseen tai viettivät ruokatuntia, sillä he eivät liikkuneet paikasta toiseen lastenvaunuja työnnellen, a-ha! Näisen lapset olivat varmasti osanneet kävellä jo vuosikausia ja naisten uratkin olivat edistyneet ennen ja jälkeen niin, että oli työpaikka johon palata. 

Kaikilla, siis huhhuh, melkein kaikilla alle 30 vuotiaille naisilla on tekoripset. Tai siis ripsienpidennykset. 
Mistä näiden kortteleiden nimet oikein tulevat?
Ihmiset olivat vaaleita, niin moni oli vaalea että se todella pisti silmään. Kasvonpiirteiltään ihmiset näyttivät suomalaisilta, mikä oli melkein liikuttavan kotoisaa.
 Helsingissä oli hemmetin eleganttia. Mutta monella kadulla todella, todella tyhjää. Kävin samoilemassa paljon hehkutetussa Punavuoessa lauantaina, mutta eihän siellä ollut puolen päivän aikaan missään yhtään ketään.

Ja näin muuten yllä olevan kuvan lähellä olevalla kävelykadulla sen täytetyistä lasipulloista soittimen koonneen katusoittajan työssään. Tämän hattu kilisi niin usein, että miehen täytyy olla tähän hetkeen mennessä jo miljonääri.

8 kommenttia:

  1. Minustakin Helsingissä ihmisillä tuntuu olevan hemmetisti rahaa. Ja lisäksi siellä on aina suorastaan helpottavan mutta samalla jotenkin aavemaisen tyhjää. Täällä Saksassa kun joka paikassa on ihmisiä. Joko solkenaan tai sitten vähän vähemmän mutta ikiomaa rauhaa saa hakemalla hakea. Ihania mökkikuvia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samat huomiot siis :). Toisaalta olen kehittänyt teorian: Ainakin omat (helsinkiläiset) kaverini käyvät kahvittelemassa, ulkona syömässä jne. yleisesti hyödyntämässä palveluja paljon vähemmän kuin täällä on tapana. Ehkä ihmiset sitten säästävät ne rahat ja käyttävät kalliisiin tavaroihin? Siksi myös kaupunki on aina niin tyhjä, että ihmiset eivät varsinaisesti vietä siellä yhtä paljon aikaa.

      Ja joo, minäkin olen huomannut, että ihmisiä on täällä aina ja kaikkialla. En varmaan totu siihen koskaan. Tosin Etelä-Koreassa vaihdossa oleva pikkuveljeni on kertonut millainen tilanne siellä on, ja sitä ei käy kateeksi, siellä on aina joka paikassa vielä 10 kertaa enemmän ihmisiä :)

      Poista
    2. Mutta minusta jännä ja tosi huomio oli tuo pukeutuminen. Meillä on tuttuja niin Saksassa kuin Itävallassa ja huh-huh, miten tätimäisesti he pukeutuvatkaan. Suomalaisilla 40+ -naisilla on aivan oma varma tyylinsä onpa se sitten tehty rahalla tai ei. Minä olen koko kevään reissut ja suurimman osan suvea, paitsi helteet, kulkenut pinkeissä nahkatennareissa ja pinkeissä farkuissa. Olen jotenkin ollut asussa niin kotonani. Onneksi minulle on sanottu, että olen maailman viimeisin olemaan täti-ihminen;) Eräs blogkollega lohkaisi tällaisen.

      No, Suomen verotus on syvältä, mutta en siitä sen enempää nyt....

      Poista
    3. Leena, oikeassa olet, Suomalaiset pukeutuvat paljon, paljon persoonallisemmin, edullisesti tai kalliisti, mutta kaikki eivät ole samasta pakasta vedettyjä kuten täällä! Vaikka täälläkin on kaikenlaisia "vaihtoehtoryhmiä", heidänkin pukeutumisensa on siinä mielessä keskenään samanlaista, että suomalaisella pukeutumisella erottuu joukosta, ja mielestäni usein vielä ihan positiivisella tavalla :).

      Poista
  2. Kun Helsingissä oli vielä asunnoissa kakluuneja ja taloissa hiilikellareita, niin rahaa saattoi polttaa silleen vaivatta ja huomaamattomasti. Palkkapäivänä nopeasti setelit takkaan, eikä kukaan huomannut.

    Kaukolämpö oli ensimmäinen takaisku. Patterit eivät mitenkään tuottaneet riittävästi lämpöä polttamiseen. Seuraavaksi osa rahasta muuttui digitaaliseksi, joten sen polttaminenkin alkoi käydä vaikeaksi. Pelkkä pankki- tai luottokortin polttaminen ei pelastanut sinua pankkitilin saldolta.

    Nykyään ihmiset rahjustavat pitkin poikin kaupunkia kylvämässä rahaa pieniin ja suuriin kauppoihin. Monet kaupat ovat kieltäytyneet ottamasta rahaa vastaan, koska heillä on itsellään sama ongelma: raha täyttää tilit ja varastohuoneet. Niinpä Jätkäsaareen kannetaan setelipaaleja täyttömaaksi. Yksi hiilivoimala muunnetaan polttamaan pelkkiä seteleitä.

    Helsinki ei ole niin kuin ennen. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhah kiitos Juha, nauroin ääneen tämän luettuani :). Itse asiassa, täällä Berliinissä kakluunilämmitteiset asunnot eivät todellakaan ole vieläkään mikään harvinaisuus, joten se voi selittää, miksi etenkin jotkut alueet näyttävät yhä suorastaan köyhiltä!

      Poista
  3. Kiva teksti! Meikäläinen maalaisjuntti ei varmaan uskalla edes mennä Helsinkiin, varmaan nauravat minut ulos halpoine käsilaukkuineni. =D (Tai no on minulla laukku, joka on Pariisista, mutta hei, ei sekään ole mikään Chaneli tai Kaneli&Gabbana. =D) Oikeasti, asun kyllä niin lintukodossa, vaikka lähellä on isompi kaupunki, jossa vierailen säännöllisesti, mutta en ole ajatellut, että siellä tekoripset räpsyisi kaiken aikaa. =D Jos se on joku Helsingfors-thing?! Jos minä laittaisin tekoripset, ne varmaan tökkisivät minua otsaan. Ne ovat nimittäin aika pitkät ihan luonnostaan. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Irene! Helsinkiin varmasti mahtuu kaikenlaista porukkaa, mutta joo, kyllä siellä ripsienpidennyksiä on varmasti enemmän neliökilometrillä kuin täällä hippien luvatussa kaupungissa. Merkkilaukutkin levisivät Suomeen oikein olan takaa mielestäni vasta muutaman vuoden aikana, joten ehkä niitä nyt on kaikilla vähän uutuudenviehätyksen takia tai jotain.

      Poista

Kiitos kommentista, se julkaistaan pian!